Hassu hyokkays

Aamulla kavellessani bussipysakille hyokkasi 

nilkkaani kohti yllattaen

kissanpentu. Se tuli pensaasta kuin

salama. Ei mikaan matala metsastyshyokkays,

vaan ylakenossa tassut sojossa, vahan kuin tuo

oikeanpuoleinen kuvassa. Kissaihmiset varmaan tietavat mita tarkoitan.

Reippaan kavelyvauhtini ansiosta mirri missasi

nilkkani, sapsahdin kylla kunnolla.

Jain vahaksi aikaa leikittamaan kisua, ja

han hyokkaili,puri ja potki tosi agressiivisesti.

Mietin pitkin paivaa outoa kayttaytymista.

Luultavasti kisu oli kasvanut jonkun kotona,

ja olivat saaneet tarpeekseen poikkeavan

agressiivisesta kayttaytymisesta. Kolmikuisen

pennut kovat otteet tekevat jo kipeaakin.

Jerusalemin omituisuuksia

Jerusalemissa on mielenkiintoisia liikennejarjestelyja, joista ei vieras helpolla selvaa ota.
Katsotaampa tata kuvaa.
Kolme kaistaa.
Kolme liikennevaloa.
Vasemmanpuoleinen (numero 1) vain suoraan.
Oikeanpuolinen (2) suoraan ja oikealle.
Ja yllattaen  KESKIMMAINEN sitten vasemmalle.
Ei paase tarkkaavaisuus ja hoksottimet tyhjakaynnille hetkeksikaan.

Uusi kukkakaktus!

Tama kaktuslaji ei ennen ole minulla kukkinutkaan.

Yksi pieni vaan oli, mutta

mukavaa sekin.

Sunnuntaiklassikko

Siis sarjassamme "musiikin veteraaneja kesakeikalla Israelissa".

Talla kertaa Jethro Thull. Kappaleen nimi on hieman enteellinen. Tai sitten ei.



Muut klassikot taalta .

Loppumaton kuvausaihe

Suomessa olivat nama veneesta kuvatut auringonlaskut.

Valitsin vaivoin yhden kuvan per ilta, niita kun tuli rapsittya paljon!

Kultaa ja hopeaa.

Kassisia hoyhenpilvia.

Lentokoneen merkki ja kalastaja.

Maailma palaa!

Moskovan savujako?

Juna voittaa aina

Ei uskoisi etta tasta minibussista selvisi osa

matkustajia hengissakin eilen illalla etela-Israelissa

tapahtuneessa tasoristeysonnettomuudessa.

Vanhemmat, heidan nelja lastaan ja yksi lapsenlapsi kuolivat.

Kuljettaja jai henkiin.

Junan voimaa ei kai oikein tajuta. Valvontakameroiden kuvista

nakyy, miten jalankunkijat puikkelehtivat alas laskeutuneiden puomien valista,

autoilijat nostavat puomit kasin ylos ja

jatkavat matkaansa, tai yksinkertaisesti pamauttavat radan

yli, sarkien kaikki esteet matkallaan.

Niin kavi tassakin. Taalla on nykyaan vartija jokaisessa

tasoristeyksessa. Hanen tehtavanaan on valvoa

liikekketta, ilmoittaa mahdollisista raiteille

juuttuneista kulkuneuvoista ym. Nain on ollut jo muutaman vuoden,

juuri taman valinpitamattoman  kayttaytymisen vuoksi.

Nyt ei sekaan auttanut. Vartija katsoi voimattomana

kiskoille kaahaavaa bussia, ja sitten

olikin jo myohaista.

Kesan Kirjat

Eli siis kirjaostokset.

Joitain sain myos lahjaksi.

Huom! Janssonin Aurinkokaupunki

ei ole kirjastosta pimitetty, vaan

poistokappale!

Kaikki ostamani olivat edullisia pokkareita,

paitsi Kyllikki Villan Myrsky, joka maksoikin

sitten kunnioitettavat 30 euroa. Huh!

Israelissa kirjat painetaan heti pehmeakantisina, mutta kaytettava

paperi on hirvean painavaa sorttia.

Jos niita sangyssa yrittaa lukea, on kylla akkia vakava

rasitusvamma kadessa. Tai mustelma otsassa, jos nukahtaa

kirjan kanssa. Suomalaiset pokkarit

ovat ihanan koykaisia. Siita nauttii seka pakatessa

etta lukiessa.

Autioksi on talo jaanyt...

Sinivuoren luonnonpuistossa vieraillessa loytyi autio talo.

Viela vuosi pari sitten tassa varmaan viela asui vanha mummo, kauniin luonnon

keskella.

Museoon kaypa pumppu.

Kasin virkatut pitsiverhot ikkunoissa.

Keinun on jo luonto valloittanut.

Humala on loytanyt hyvan kiipeilytelineen.

Akileija ei hoitoa tarvitse.

Eteisessa vesisaavit ja hyttysverkot.

Kattilat ja mukit.

Kuten mieheni usein sanoo: Ihmiset katoavat, tavara jää.

Sunnuntaiklassikko

Rauli Somerjoen elamasta on tehty oikein kuunnelmasarja, jota kuuntelin Suomen lomalla,
yolla sangyssa unta odotellessa, mp-soittimen johtoihin hirttaytymista uhmaten.
Monia nostalgiahetkia tuli vietettya.



Muita kesaklassisia taalla .

Koululaiset kesatoissa

Nelja noin 15-v poikaa maalaili talomme parvekkeiden reunoja tanaan. Ei takuulla
 ole kaikilla nain jannia kesatoita. Isanta potkotteli varjossa puun alla pihalla ja karjui
valilla komentoja. Hanta kuulemma pelottaa nousta tahan heiluvaan vempeleeseen. Ei ihme!

Siis palasimme kotiin pe-la valisena yona, ja heti oli vastassa uhkaava lappu, etta maalaus
 alkaa 1.8 ja parvekkeen kaiteet on peitettava itse. Onneksi jamptin isannan varastosta
 loytyi 20 metria muovia. Tanaan pystytettiin myos tellingit meidan parvekkeellemme,
 ja niiden kautta maalattiin 18. kerroksen (pienemman) parvekeen reunoja.
 Sita en onneksi ollut nakemassa.

Turvavaljaat, mita ne on???