tiistai 30. kesäkuuta 2009

Kaurakekseja

Tai mita niista onkaan jaljella. Herkullisia ja rapeita. Kaurahiutaleina pitaa kayttaa isoja ja kovia sellaisia,
ei mitaan jauhoisia pikahiutaleita. Niista tulee paksuja ja kovia kokkoja.

Eli
80 grammaa voita.
4 desia kaurahiutaleita
2 rkl sokeria.
1 desi demerara sokeria
4 rkl vaaleaa maissisiirappia (toiv. loytyy Suomesta)

Sulatetaan voi ja sekoitetaan kaikki aineet yhteen. Tuloksena on aika muruinen sosso,
ei mikaan kiintea taikina.
Laitetaan leivinpaperin paalle pellille pienia kekoja ja paistetaan n. 170 asteen
lammossa kunnes reunat saa vahan varia. Jaahdytetaan pellilla.
Otin kuvan tuosta siirapista, jos se auttaisi loytamaan ...



maanantai 29. kesäkuuta 2009

Ralli-museossa!

Vierailimme lauantaina Caesareassa Ralli-museossa. Kyseessa ei ole ralliautoilu, vaan taide. Museo sisaltaa etupaassa etela-amerikkalaista ja espanjalaista taidetta. Museon on perustanut liikemies ja taiteen keraaja Harry Recanati. Museo on edelleen yksityisessa omistuksessa ja sisaanpaasy ilmainen. Mottona on ajatus etta taide kuuluu kansalle, eika ole sopivaa peria sen nakemisesta maksua.Siella ei myoskaan ole opaslehtisia eika opettavaisia luentoja. Taiteessa ei ole mitaan "oppimista", ainoastaan nautintoa. Anti kaupallisuus menee niin pitkalle, etta museossa ei ole edes kauppaa tai kahvilaa.
Harmi etta kuvaus sisatiloissa on kielletty, joten vain ulkokuvat ovat minun ottamiani.
Taiteen lisaksi espanjalaistyylinen rakennus on nakemisen arvoinen. Toisen kerroksen parvekkeella on useita Salvador Dalin patsaita. Alakerrassa on myos pieni argeologinen osasto, joka esitteleen Caesarian sataman ja kaupungin vaiheita ja kaivauksia.

Argeologisen osaston vieressa on myos hauska englantilaisen Beryl Cookin nayttely. Hanen uhkeat naisensa saivat ainakin minut varsin hyvalle mielelle.

Ylapihalla otettiin aurinkoa.

Pari vuotta sitten avattiin toinen museorakennus jonka nimi on Espanjan muisto.Sisapiha on rakennettu Granadan Alhambran tyyliin. Pihalla on kuuluisien Cristofer Columbuksen suihkulahde, seka kuuluisien espanjan juutalaisten (Maimonides, Spinoza) patsaita. Itse rakennuksessa on 4 kerrosta, jotka ovat taynna vanhoja 1600-1700 vuosien maalauksia joissa aiheina Vanhan Testamentin tapahtumat.

Sisapihan varjossa oli mukava levahtaa ja ihailla aukiota.

Ulkona on myos Italian juutalaisille ja heita II maailmansodassa auttaneille italialaisille omistettu muistomerkki, korkea marmorinen obeliski.

Tama oli jo kolmas kerta kun vierailimme museossa, talla kertaa nayttamassa sita anopille, mutta itsellekin riitti viela uutta katsottavaa.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Sunnuntaiklassikko minultakin

Kun nyt vihdoin sain dementoituneet aivosoluni ymmartamaan, miten tanne linkitetaan Youtube-video, saatte alkaa karsia meikalaisen klassikoista. Ja aika klassisia ne ovatkin, koska suomalainen musiikkitietamykseni on jamahtanyt 80-luvun alkuun. Pudistelin Suomen lumet jaloistani tammikuussa 1983, eika musiikkitietoa ole sen koommin juurikaan tullut.



Katri Helenaa kuunneltiin meilla kotona hyvilla mielin. Han oli isani suosikkilaulajia (jatkossa saatte nauttia muistakin ehka) ja minakin ihastuin hanen heleaan ja iloiseen aaneensa. Jopa mieheni kuuntelee hanta mielellaan, ja laulaa joskus hellyttavalla aksentilla "miljoona miljoona miljoona ruusua, tuoksua tuoksua tuoksua rakkauden". "Vasten auringon siltaa" kuuluu myos suosikkeihini.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Kirjoja

Tuli tassa kirjahyllysta vastaan Paasilinnan Janiksen Vuosi. Tama on niita harvoja suomalaisia kirjoja jotka on kaannetty hepreaksi. Muita uudempia en ole nahnyt. Kirjastossa nain myos Valtarin Sinuhen ja tietysti Muumeja. Ne ovatkin vanhoja kaannoksia, 70-luvulta ja sitakin ennen.
Tuttavani kertoi etta myos Eeva Kilven ja Timo K. Mukan kirjoja olisi kaannetty, mutta tata ihmetta en ole omin silmin paassyt todistamaan.
Mitenkas teilla muilla ulkosuomalaisilla? Onko kotimaassanne paljon suomalaista kirjallisuutta?
Ja sisasuomalaiset, minka suomalaisen kirjan luulisitte olevan lukijoiden makuun ulkomaillakin?

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Retkipoluilla

Nyt kesalla on mielestani turhan kuuma retkeilla, eika paikallinen luontokaan ole kauneimmillaan, kun sateet ovat loppuneet aikoja sitten ja yksivuotiset kukat, ruohot ja heinat ovat kuihtuneet ja kellastuneet. Talvella ja kevaalla retkeilemme ja patikoimme paljon. Israelissa on tuhansia kilometreja merkittyja polkuja, joten
eksymaan on vaikea paasta. Osa poluista on vain jalankulkijoille, osa myos nelivetoisille autoille tarkoitettuja.Taso kannattaa tarkistaa etukateen, koska osa reiteista on hyvin vaikeakulkuista, jopa kavellen, ja vaatii kuntoa, kiipeilykykya ja joskus jopa pienta uimamatkaa rotkossa olevan lammikon toiselle puolelle paasemiseksi.
Polut on merkitty maastoon eri varisilla maalilla, yleensa kiviin tai jos niita ei ole, pieniin kyltteihin. Tavallisesti merkkeja on muutaman kymmenen metrin valein joten ne on helppo nahda. Paikallinen luonnonsuojeluliitto julkaisee 1:50000 mittasuhteen karttoja, joissa nakyvat kaikki merkityt reitit. Karttoja on kaikkiaan 19 ja ne kattavat koko maan.

Tassa mallikuvassa nakyy Taborin vuori. Tavallisten teiden, korkeuskayrien ja asutusten lisaksi vuoren huippua kiertava polku nakyy selvasti, samoin kuin sielta alas laskeutuvat punainen ja musta polku. Nama katkoviivaiset ovat vain jalankulkijoille. Ylareunassa nakyva kaksinkertainen karkoviiva merkitsee nelivetoisellle kulkuneuvolle tarkoitettua reittia. Lisaksi kuvassa nakyy (vahan huonosti) etta osa reitista on merkattu myos vaaleanpunaisella. Tama reitti on "Israel-polku". Se on yhtenainen lahes 1000 km pitka reitti pohjoisesta Hermon-vuorelta etelaan Eilatiin saakka. Jotkut reippaat ihmiset ottavat pari kuukautta vapaata ja patikoivat sen yhteen potkoon, jotkut tekevat sen patkissa viikonloppuisin.






torstai 18. kesäkuuta 2009

Kirjaviikko

Israelilaiset kutsuvat itseaan "kirjan kansaksi". En tieda johtuuko se siita etta he omivat Raamatun (tai Vanhan Testamentin) itselleen vai siita etta kuvittelevat lukevansa paljon. Jaaha, vanha kunnon Wikipedia kertoo etta
ensimmainen vaihtoehto on oikein. Nimityksen ovatkin yllattaen antaneet muslimit, jotka pitavat juutalaisia ja kristittyja parempina kuin muita "pakanoita", koska hekin arvostavat tata kirjojen kirjaa.
Joka vuosi kesakuussa vietetaan heprealaisen kirjan viikkoa, joka yllattaen jatkuu 11 paivaa, joissain kaupoissa koko kuukauden.Isompien kaupunkien aukioille pystytetaan suuret maarat myyntipoytia, ja iltapaivasta myohaan yohon kustantamot myyvat tuotteitaan tarjoishinnoilla. Tallaiset myyntikampanjat alkoivat jo 1920-luvulla mutta epasaannollisesti ja kestivat kai lyhrmpaan. Kimmokkeena oli varmaan heprean kielen tutuksi tekeminen ja uudistaminen, olihan kieli ollut pois kaytosta puhekielena satoja vuosia.
Nykyisen tyylin kirjaviikot alkoivat nekin jo vuonna 1961. Muutaman vuoden ajan, pahimpina terrorivuosina, myyntipoydat pystytettiin suljetuissa paikoissa, kuten messuhalleissa, mutta viime vuosina on palattu avoimeen torityyliin. Tana vuonna nayttaa innostus olevan tavallista laimeampi. Syyna on ilmeisesti se, etta kirjakaupat myyvat kirjoja ympari vuoden erilaisten tarjousten varjossa, 3 kirjaa sadalla shekelilla, kaksi yhden hinnalla ym.
Kotikaupungissani Ramat Ganissa ei tana vuonna avattu kirjatoria lainkaan. Itsellani on niin paljon lukemattomia kirjoja jemmassa, etten taida viitsia menna minakaan shoppailemaan uutta lukemista toistaiseksi.
Kuvassa Tel Avivin kirjaviikon myyntipoytia iltavalaistuksessa.

tiistai 16. kesäkuuta 2009

Tulisia hetkia

Tanaan isanta lahetettiin torille ostamaan tuoretta korianteria. Sita tulikin sitten 20 isoa nippua. Ne pestiin kylpparissa ja leviteltiin kuivumaan sanomalehtien paalle parvekkeella. Naapurit jos katsoivat, ajattelivat varmaan etta olimme istuttaneet nurmikon partsille, kun koko lattia oli ihan vihrea.
Sen jalkeen koko ruohokasa jauhettiin lihamyllylla. Peraan laitettiin valkosipulia, jeeraa, suolaa ja ja hiukan kardemummaa. Ja tietysti iso pussillinen kuivattuja chilipippureita. Siina vaiheessa paanahka alkaa hikoilla tulisten aromien vuoksi. Mossoa pitaa toki maistella useampaan kertaan, kunnes suu on ihan turtunut. Lopuksi piti kaivella kaikki kaapinperat jotta loytyisi tarpeeksi pienia lasipurkkeja. Siina olikin homma, kun isanta oli suurpiirteisena miehena ostanut korianteria suunnilleen 2 kertaa enemman kuin olin suunnitellut. Oli kuulemma niin halpaa ja tuoretta.
Astioiden ja lihamyllyn osien peseminen on melkoinen extreme-laji. Jos niiden paalle erehtyy laskemaan kuumaa vetta, chilihoyryt saavat aikaan hirvean yskankohtauksen. Lisaksi pitaa muistaa, ettei kannata muutamaan tuntiin tunkea sormia silmiin eika muihinkaan arkoihin paikkoihin. Siis vaikka kadet olisi kuinka pesty!
Tama jemenilainen shug-nimella (shuq) tunnettu "pesto" kay moneen tarkoitukseen. Raastetun tomaatin kanssa sita kaytetaan jemenilaisten ruokien kastikkeena. Sita voi sekottaa keittoon, Bolognese-kastikkeeseen, levittaa voileivan valiin tai minne tahansa.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Uzbekistan osa 2, Samarkandin torilla...

Samargandin tori sijoittuu aika ankeaan beronirakennukseen, mutta kuten seuraavista kuvista nakyy, varikkyytta riittaa.

Kuivahedelmia ja pahkinoita on montaa laatua, oudompiakin, kuten kuivattuja mulperin marjoja, seka aprikoosin siemenia.

Vihannekset ovat raikkaan ja tuoreen oloisia.

Luutiakin tarvitaan.

Lisaa ruohoja...

Kalakauppa ei taida sujua hyvin tanaan, ilmeesta paatellen.

Porkkanaa myydaan yllattaen raasteena. En oikein paassyt syysta perille. Heilla on myos keltaista porkkanaa,
sekin yleensa raasteena.

Leivat on koristeltu monenlaisilla E-vareilla. Taalla sunset yellow ynna muut myrkkyvarit ovat ilmeisesti kaytossa ilman isompia rajoituksia.

Hiukan terveellisemminkin koristeltuja leipia on saatavilla.

Maitotuoteosastolla ei pakkausrasioista olla kuultu. Kauhalla plajays tuorejuustoa paperille ja silla siisti. Ymparistoystavallista.
Tuoksukin oli taalla aika "juustoinen".

Kankaassa valutettua "kotijuustoa" mummelilta.

torstai 11. kesäkuuta 2009

Antiikkia

Tyokaverini ylpeili Texasista ostamallaan taskukellolla. Siita muistui mieleeni, etta onhan minullakin sellainen. Kelloni on isaltani peritty. Muistan miten jo lapsena ihailin sita. Erikoista kellossa on 24 tunnin numerotaulu. Tuntiviisari tekee vain yhden kierroksen vuorokauden aikana. Eli yllaolevassa kuvassa aika on noin 21:17. Luin kellomuseon sivuilta etta 1920-luvulla siirryttiin Suomessa 24 tunnin aikajarjestelmaan. Tama siksi etta rautatieliikenne yleistyi ja haluttiiin selvyytta aikatauluihin. Siella myos kerrotaan etta vuosikymmenen lopussa tuli myyntiin tallaisia 24 tunnin kelloja. Niiden suosio jai kuitenkin lyhyeksi, koska ihmiset eivat tottuneet tuntiviisarin erilaiseen nayttoon. En tieda onko tama kello niin vanha.
Kello pitaa vetaa kerran paivassa, ja takaosan voi avata ja koneisto nakyy sisalla aivan kuin uutena. En myoskaan tieda onko koneisto alkuperainen.

Takakuoren sisapuolella on jokin sarjanumero, merkki siita etta kello on hopeaa ja outona yksityiskohtana ylaosassa nakyy pieni kuusisakarainen tahti joka on myos juutalaisuuden symboli Daavidin tahti (ehka nakyy paremmin jos suurentaa kuvaa). Mahtaisiko kelloseppa ollut juutalainen?
Yritan nyt etsia kerailijoita tai muita asiantuntijoita kertomaan jos tietaisivat enemman valmistusvuodesta tai paikasta.

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Akko-historiaa kaupunki taynna

Perjantaina retkeilimme Akkossa. Tama kaupunki mainitaan jo Vanhassa Testamentissa. Aleksanteri Suuri valloitti sen ja sen jalkeen sita hallitsivat ainakin egyptilaiset, juutalaiset, syyrialaiset ja arabit. Ristiretkelaiset valtasivat sen v 1104, ja suurin osa nahtavyyksista on silta ajalta. Vanhaa kaupunkia ymparoivat valtavat muurit ovat sailyneet lahes taydellisesti.

Brittilaisen vallan aikana linnoitus oli vankilana. Muutamia juutalaisia vastarintaliikkeen jasenia myos hirtettiin siella. Tahan aiheeseen liittyva museo on myos olemassa, sinne emme talla kertaa ehtineet.
Templarien linnoitus ja isot paksupylvaiset hallit on kunnostettu. Linnoituksesta satamaan johtaa yli 300m pituinen tunneli joka sekin on avattu yleisolle. Lisaksi nahtavana on museoita, taidegallerioita ja tietenkin varikas tori.

Uusi nahtavyys oli n. vuosi sitten avattu museo, jossa on eri kasityolaisten tyopajoja ja kauppoja.

Hatuntekijan verstas.
Apteekki.

Varikkaita emaliastioita.
Turkkilaisten aikainen hamam on sekin kunnostettu museoksi.

Tuoksukin oli kostean homeinen kuten monessa toimivassakin hamamissa.
Tarkeimpiin kohteisiin voi ostaa yhdistetyn lipun, ja koska kaupunki on kooltaan aika pieni, kohteet ovat muutaman minuutin paassa toisistaan, ja nain ehtii samana paivana kiirehtimatta nakemaan kaiken mahdollisen.

Rantamuureilta hyppelivat pojat alas mereen kuten ennenkin. Yli 10 metrin pudotus ei nayttanyt heita hirvittavan lainkaan.

Morsiusparikin nahtiin.
Akkossa asuu seka juutalaisia etta arabeja(kristittyja ja muslimeja). Silloin talloin on pienta karhamaa eri puolien valilla, mutta yleisesti ottaen yhteiselo sujuu kai aika rauhallisissa merkeissa. Niinkuin tassa ei olisi tarpeeksi, Akkossa ja sen lahella on myos Bahai-uskonnon pyhia paikkoja.

Akko on nykyaan Unescon maailmanperinto kohde. Kaivauksia ja kunnostusta tehdaan koko ajan. Olen siella vieraillut muutama vuosi sitten, mutta paljon oli uutta katsottavaa taas.
Tietoa lisaa loytyy taalta.

Jatkoa skandaaliin

Aiemmassa postauksessa kerroin koomikko Dudun toilauksista. Nyt kerrotaan etta han suunnitteli myos ex-vaimonsa ja taman nykyisen miehen "vakavaa vahingoittamista", mita sitten tarkoittaakin. Taman lisaksi han suunnitteli poliisin mukaan myos tunnetun televisiohjelmien tuottajan vahingoittamista, ja kaytti etsivatoimistoa saadakseen tietoja suosittujen televisioshow-ohjelmien juontajista. Voi vain kuvitella mihin tarkoitukseen. Eli mies on ilmeisesti taysin menettanyt todellisuuden tajunsa.
Dudun veli sanoi eilen etta onneksi isa on kuollut eika ole nakemassa naita tapahtumia, ja aitikin menetti tajuntansa kuukausi sitten.
Lapsia kay saaliksi.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Ruumisnayttelyssa

Kylla, ihan oikeasti! Haifan tiedemuseossa avattiin maaliskuussa nayttely (linkki avautuu hiukan hitaasti, mutta varmasti), jossa esitellaan aitojen ruumiiden ja
ruumiinosien kautta ihmiskehon anatomiaa. Luut, janteet, verisuonet, lihakset, sisaelimet ja hermosto havainnollistetaan monilla tavoin avattujen ja palasteltujen ruumiiden kautta.
Idea kuulostaa tietysti taysin sairaalloiselta, mutta oikeasti nayttely oli mahdottoman mielenkiintoinen. Avatessaan se heratti tietysti paljon kohua ja vaittelya siita, onko eettista panna oikeita ruumiita lasikaappeihin yleison pallisteltavaksi.
Ruumiit on saatu vapaaehtoisten "lahjoitusten" muodossa. Ne on kasitelty erikoisella "plastination" menetelmalla, jossa ruumiin nesteet ja osa rasvasta vaihdetaan erilaisiin polymeereihin ja silikoniin. Tama vaihe kestaa kaikenkaikkiaan vuoden. Ne nayttavatkin aika muovisilta, ja sen vuoksi ei tule niin ajateltua, etta ovatkin aitoja.
Ruumiit on aseteltu valilla humoristisiinkin asetelmiin, esim yksi kolmikko pelaa korttia. Mies soittaa kitaraa ja toinen voimistelee. Niita on availtu eri tavoilla, jotta sisemmatkin janteet ja luut tulisivat mahdollisimman havainnollisiksi.

Lisaksi on naytteilla erilaisia "palasia", kuten nivelia, sydan, ruuansulatuskanava kokonaisuudessaan (9 metria!),erikokoisia verisuonia, keuhkot (terveen ja tupakoivan) ym ym.
Me olimme nayttelyssa 2 tuntia, enempaa ei jaksaisikaan. Suuren suosion vuoksi liput kannattaa ostaa netista etukateen. Niissa on seka paivamaara etta kellonaika.
Tama nayttely on esittaa muuallakin, talla hetkella San Diegossa, Tampassa, Berliinissa ja Lontoossa. Syksylla avataan ainakin myos Zyrichissa ja Buffalossa. Nayttelyn "isa" on alunperin itasaksalainen Gunther von Hagens. Han sairasteli lapsena paljon, ehka se veti hanta myohemmin anatomian pariin ;) Han oli poliittisena vankina, muutti myohemmin Lansi-Saksan puolelle ja valmistui laakariksi ja alkoi kehitella tata sailomismenetelmaa. Ensimmainen nayttely avattiin Japanissa v. 1995. Myohemmin on ilmestynyt erilaisia kopioita ja kilpailijoita nayttelylle, ja heita vastaan on kayty useita oikeudenkaynteja.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Uzbekistan yleison pyynnosta! Osa 1, lapsia...

Yleison pyynnosta kuvia Uzbekistanista, en ole koskaan kuvannut niin paljon IHMISIA, yleensa en halua tunkeilla mutta siella ketaan ei haitannut etta kuvasin heita. Painvastoin.Kerjalaistytto, niin liikuttava.

Pikku mannekiini!

Veli ja sisko (?) eramaassa matkalla Chivan kaupunkiin.



Turkmenistanlaisen kylan nuorisoa.



Kauppa se kannattaa...



Koon mukaan rivissa.












maanantai 1. kesäkuuta 2009

Huipulta tullaan lujaa alas

Israelia kuohuttaa viimepaivina meheva skandaali. Hyvin kuuluisa, joskin parhaat paivansa jo nahnyt 62-vuotias koomikko Dudu Topaz on pidatetty. Hanen vaitetaan lahettaneen "gorilloita" pahoinpitelemaan kahta television 2-kanavan korkeavirkaista tyontekijaa. Ensimmainen pahoinpitely tapahtui jo muutama kuukausi sitten, toinen pari viikkoa sitten.

Dudu on taiteilijasukua, hanen isansa oli tunnettu nayttelija ja ohjaaja, ja esiintyi jopa Britannian armeijan kuorossa 2. maailmansodan aikana. Myos Dudu esiintyi yhdessa Israelin armeijan kuoroista ja opiskeli nayttelemista Lontoossa. Han alkoi esiintya koulutelevisiossa ja stand up koomikkona. Ensimmainen suurempi julkisuus tuli vuonna 1981, kun juuri ennen parlamenttivaaleja han puhui esitysessaan hyvin loukkaavasti Likud-puolueen kannattajista. Menachem Begin kaytti tata loukkausta hyvakseen vaalikampanjassa, ja ehka senkin vuoksi voitti vaalit.

Dudu onnistui kuitenkin saamaan kansan suosion taidokkailla standup-esityksillaan, jotka kuvasivat hyvin perusisraelilaista elamantyylia ja osuivat suuren yleison huumorintajuun loistavasti. Han on myos taitava imitoija matkimaan poliitikkojen puhetta ja eleita. Se kyky on tietysti varma keino saada yleison suosio. Minakin nautin naista esityksista sydameni pohjasta.

Myohemmin Dudu alkoi vetaa talkshowta televisiossa. Tassa vulgaarissa showssa han haastatteli julkkiksia, jarjesti erikoisia kilpailuja, ja auttoi sairaita tai muuten pulaan joutuneita ihmisia. Tassa vaiheessa lakkasin pitamasta hanesta, koska jotenkin hanen asenteensa haastateltaviin oli ylimielinen ja tyyli yleisoa mielisteleva ja omaa mainosta hakeva. Se tuli ilmi varsinkin naissa auttamistapauksissa. Tuntui etta Dudun maine oli tarkeampi kuin se apu. Kerran Dudu lupasi avaruuden olioiden vierailevan ohjelmassaan, ja sai sen vuoksi 51% ratingin. Se on kai maan historian korkein rating kautta aikojen (mika on rating suomeksi?).

Vahitellen ohjelma menetti kuitenkin katsojia, ja lopetettiin jossain vaiheessa. Myohemmin han yritti toisella televisiokanavalla, mutta sekaan ei parantanut asiaa. Han yritti tehda dokumentteja (lahinna itsestaan), uuden standup-ohjelman ym mutta mikaan ei enaa vetanyt yleisoa entiseen malliin. Koko olemus alkoi tuntua jotenkin pateettiselta.

Perhe-alama on ollut tietysti myos varikasta. Dudulla on lapsia ainakin 3 eri naisen kanssa, joista 2 kanssa han on ollut naimisissa. Tyttoystavia on myos riittanyt.

Viime aikoina han halusi palata esiintymaan television 2-kanavalle ja kun hanet torjuttiin, kostonhalu kai herasi. Epailyjen mukaan Dudu tilasi nama ohjelmapaallikoiden pahoinpitelyt. Juuri luin netista, etta niiden toimeksipanija olisi tunnustanut asian. Asia alkaa olla siis aika selva juttu! Alkaa kayda miesta saaliksi, vaikka olenkin hanta kokolailla inhonnut viime vuosien tyylin vuoksi. Hanta epaillaan myos muiden hyokkaysten suunnittelemisesta.

Taalla julkaistaan yleensa tiedotusvalineissa aika nopsaan rikoksista epailtyjen nimet, jollei poliisi ole sita laittanut erikseen kieltoon tutkimuksiin vaikuttavien seikkojen vuoksi. Samoin onnettomuuksissa kuolleiden nimet julkaistaan yleensa, toisin kuin Suomessa.

Edit:
Tunnustanut on! Ei kuulemma halunnut pahasti vahingoittaa noita uhrejaan. Joo joo, ekalla nena ja leuka murtunut, toisellakin (nainen) nena ja jotain muitakin kasvojen luita silmien ymparilta.

Edit edit 4/6:
Yolla kuulemma piikittanyt itselleen liikaa insuliinia ja yrittanyt talla tavoin itsemurhaa. Yleinen mielipide tuntuu olevan silla kannalla, etta haluaa vaan huomiota.