torstai 31. lokakuuta 2013

Hyvaa halloweenia!

Tahan hataan loytyi vaan tama kiva syksyn sadon asetelma, jonka kuvasin 
kolme vuotta sitten Sloveniassa. 


Jos kurpitsasta riittaa ruuaksikin, kannattaa kayda Jaelin sivuilla 
tutustumassa hyviin resepteihin.

Taalla Israelissa ei Halloweenia vieteta millaan tavalla.
Silla ei taida olla kaupallista arvoakaan, kun sen 
perusteella ei voi mitaan myyda. Tai no kurpitsoita 
tietysti :)).

tiistai 29. lokakuuta 2013

Leena Lumin Vuoden Kaunein Kirjan Kansi


Kylla on taas niin uskomattoman kauniita ja lukemaan
houkuttelevia kansia ollut taman vuoden kirjoissa. 
Kylla menee ihan arpapeliksi omakin valinta. 
Arvoista puheenollen, Leenalla on tietysti taas mukavia
palkintojakin tiedossa. Kannattaa kayda kansia ihailemassa
ja tietysti osallistua arvontaan.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Viikon alkua

Tai taallahan se maanantai on jo sunnuntaina. 
Eilen olikin vahan tallainen olotila.




Tanaankin mennaan Karvisen teemoissa mutta paljon 
iloisemmin.
Sain tallaisen 1000 palan sarjakuvapalapelin
lahjoituksena yhdelta foorumin jasenelta. 
Sormet jo syyhyaa!



lauantai 26. lokakuuta 2013

Talviaikaan

Se on sitten talvi tulossa. Kelloja siirretaan yolla. Taalla se voi
aiheuttaa enemmankin hammennysta, kun sunnuntai on
Israelissa jo tyopaiva.

Edellisina vuosina meilla on siirrytty talviaikaan paljon Eurooppaa
aikaisemmin. Syyna ovat olleet uskonnollisten rukous- ja paastoajat.
Nyt kun hallituksessa on vahan erilainen kokoonpano, olemme vihdoin
paasseet nauttimaan kesa-ajasta taysilla.

Kannykat ja tietokoneet ovat sekoilleet kylla parikin kertaa kun niiden
paivitysten mukaan kelloa olisi pitanyt siirtaa jo parikin kertaa.
Yleinen suositus on ollut saataa kannykka Ateenan aikavyohykkeelle.
Saas nahda miten Ateena toimii ensi yona. Taidan laittaa ihan
vanhanaikaisen nykytekniikkaa halveksivan heratyskellon paalle.

Minusta tama kellojen siirto on tosi hyva idea. Varsinkin taalla etelassa
siita paasee nauttimaan. Kesallakin paivat ovat paljon lyhyemmat kuin
Suomessa. Nain tuo yksi valoisa tunti illalla tulee ihan tarpeeseen.
Samoin aamulla on mukavampi nousta ja lahtea toihin, kun ei ole viela
niin kuuma.

Minun biologista kelloani ei myoskaan tuo yksi tunti sekoita mihinkaan.
Ihan paivassa tai parissa siihen tottuu.

Mita mielta te olette kellojen siirroista?

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Meneeko hyvaa ruokaa roskiin?

Luin tassa vahan myohassa tutkimuksen 
pohjoismaiden tilanteesta. Suomi parjasi tutkimuksessa parhaiten.
Mutta silti, miten paljon teilta menee ruokaa roskiin ja miksi?
Ovatko ne jaakaapin peralle unohtuneita vihannneksia tai hedelmia?
Valmista ruokaa jota on tullut tehtya liian paljon eika ketaan enaa
huvita sita lammittaa ja syoda?

Ja jos asutte muualla kuin Suomessa, millaiset tavat kotimaassanne ovat?
Tapoja on monia. Jossain laitetaan lautanen tayteen ja siita syodaan mita
syodaan. Jossain ei ole soveliasta lammittaa seuraavana paivana eilisen
loppuja. 

Itsekehuhan ei ole kaunista, mutta mina en kylla muista milloin olisin
viimeksi jotain syotavaa roskikseen nakannut. Viimeisen kuukauden aikana
EHKA yhden tomaatin tai kurkun.

Nyt kun on tullut kaytya useammin ulkona syomassa, on ollut vahan
paha mieli, kun ne kaikki 20 mezesalaattikippoa eivat ole ihan tyhjiksi
menneet, ja loput tietysti paatyivat roskiin.

Viela Jaffasta

Kavimme myos parissa taidegalleriassa. 
Tama heppa muistutti jollain tapaa suomalsia pajutoita, mutta
olikin tehty rakennuksissa kaytetyista rautajohdoista.


Samoin nama laivat, jotka sopivatkin hyvin vanhaan satamarakennukseen 
tehtyyn galleriaan.


Vanhan Jaffan aukiolle oli tullut uusi suihkulahde. Siina olivat kaikki
horoskooppimerkit.


 Kreikkalaisortodoksinen kirkko.


 Upeita vanhoja ovia.



 Meisler-galleriassa olisi ollut mukavaa koristetta kotiinkin.
Tassa Noan arkki.


 Ja muuta juutalaishuumoria.



 Tallaisen matkamuistokamelin voisi ostaakin. 
Paatakin voi kaantaa mielen mukaan. 
Kuulin kun jostain isommasta patsaasta pyydettiin vaatimatonta
20 000 dollarin hintaa. En sitten kehdannut kysya paljonko kamelit maksaisivat.



tiistai 22. lokakuuta 2013

Jäätelökakkua ja suomivieraita

Eilen oli taas vieraita Suomesta, talla kertaa ihan kotona. 
Tein kokeilun Kinuskikissan reseptia
mukaillen. Vaniljajaatelon tein oman ohjeen mukaan jaskikoneellamme,
kakkupohjan ja  paallyksen kinuskikissan ohjeen mukaan.
Hyvin maistui. Jaatelooni lisasin vahan turkkilaista
hapankirsikkahilloa.

Jatkossa ajelimme Jaffaan ja nautimme herkullisen illallisen. 
Alkusalaateista otin kuvia, Sitten taas kamera unohtui ja kalat
ja lampaankyljykset menivat parempiin suihin niin nopeasti
etta kuvaus unohtui.



sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Pitaisikohan ostaa kunnon kamera

Yritin eilen kuvata taysikuuta ja yon valoja. 


Huonot tulokset. Paatin sitten vahan taiteilla, sen verran kun nailla 
resursseilla pystyy.
Mikahan tastakin tulee mieleen?
 


Ja lisaa tyhmyyksia. 


lauantai 19. lokakuuta 2013

Parvekkeen kasveja ja bloggarivierailu

Kuvasin muutaman kaktuksen ja mehikasvin. Joskus mietin
etta olisi helpompaa jos kasvattaisin vain tallaisia sitkeita sisseja,
joihin ei kesan aurinko ja talven tuulet ja rakeet pysty.


Eilen tapasin yhdessa takalaisen Jaelin kanssa blogituttavan Minen ja miehensa.
He olivat jo ahmineet Jerusalemin seudun nahtavyksia muutaman paivan ja 
saapuivat lopuksi pikavisiitille Tel Aviviin. 

Jael jo ehtikin historiallisesta tapahtumasta kertomaan taalla ja taalla.  Minahan en
ottanut edes kameraa mukaan, kun tiesin etta parempia kamerankayttajia ja
laadukkaampia kameroita on liikenteessa.

Minen taidokkaita kuvia ja kuvauksia kannattaa kayda katsomassa lahipaivina
useammankin kerran. Uskon etta sielta on tulossa mielenkiintoisia postauksia.

torstai 17. lokakuuta 2013

Skywatch Friday

Hyvaa viikonloppua. 


This bell is in Maale Zvia settlement. The people there belong to 

Kuvassa oleva kello on Maale Zvia kylassa Galileassa.
Kylan asukkaat kuuluvat Emin-ryhmaan tai lahkoon, miten sita
kukin haluaa kutsua.

More this weeks skyes here.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Vaatimaton on Galilean ruska

Suomen vastaavaan verrattuna. 


Tammen terhot olivat viela vihreita. Israelissa kasvaa kolme 
eri tammilajiketta, kaksi niista pudottaa lehtensa talveksi ja yksi ei.
Tama taisi olla se joka ei. Lehdetkin ovat aika tavalla
erimalliset kuin suomalaisessa tammessa. Tuollaiset kuivat ja lahes
piikikkaat reunoistaan. Silti laiduntavat vuohet popsivat
lehtia herkkunaan.


Kalliotamaani katseli meita polun vieressa. Nama otukset ovat
lisaantyneet kovasti viime aikoina ja tekevat paljon tuhoa 
omakotialueiden puutarhoissa. Varsinkin kesan lopulla,
kun luonnossa on niukasti tuoretta vihreaa ravintoa, ne saattavat
popsia pihojen kasvustot parempiin suihin tosi tarkkaan. 
Tamaani on rauhoitettu elain, joten tuhon estamiseksi ei voi 
paljon mitaan tehda.


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Hauska yksityiskohta

oli siella matelija- ja hyonteispaikan
vessassa!


lauantai 12. lokakuuta 2013

Mukava vierailu

Kavimme tanaan Galilean retkellamme myos hyonteis- ja matelijatarhassa.
Onneksi minua ei ole lapsena pilattu kaarmeilla pelottelulla.
Kotini lahella niita ei koskaan nakynyt.
Niinpa oli hauskaa pitaa kaarmetta kasissa. Sen iho on
 yllattavan miellyttavan tuntuinen. Olen joskun ennenkin Marrakeshissa
Marokossa kaarmeita pidellyt, mutta se oli semmoista turistihassakkaa.
Nyt oli parempi tilaisuus tutustua.



Tassa on pikainen esitys muitakin paikan asukeista.



perjantai 11. lokakuuta 2013

Ikkunoita

Yritin tehda Picasalla kollaasia mutta se leikkasi kuvat pahasti.
Olkoot nyt irrallaan sitten.
Huomenna alkaa retkeilykausi ja toivottavasti Galileasta loytyy
uutta materiaalia.







torstai 10. lokakuuta 2013

Vihoviimeiset Jerusalemista, kissoja ja majapaikkamme

Jerusalemin katukissat olivat poikkeuksetta pulleita ja 
terveen oloisia. 




 Hei mita siella tapahtuu?



 Tama valtavan kokoinen musta otus kavi meilla sisallakin tarkastamassa
mita vieraita on kortteliin tullut.


Tama tutkaili meita heti aamulla pihan muurilla.



Ja sitten pari kuvaa asunnon tiimoilta.





Ja kolme upeaa taloa matkan varrelta. Milta tuntuisi asua jossain naista?


Mina ehka valitsisin taman, vaikka olikin vahemman hoidetun nakoinen.
Tuntisin itseni vahintaankin kreivittareksi noustessani naita
portaita omaan kotiini.



keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Olihan niita kuvia vielakin

Ainakin sielta vanhan kaupungin suunnalta. 
Tassa puutarhahauta kauniissa puistossa.


 Rockefellermuseon kokoelmista ja museo ulkoa pain. Vahan on museon tyyli
ja nayttelyn ilmaisukeinot jaaneet jonnekkin 70-luvulle, mutta katsottavaa
loytyy.


 Syodakin pitaa. Abu Shukrin hummus oli maukasta..


Ohkasia isoja seesansiemenkekseja. Rapeita  ja hyvia.
 Mitenkahan niita tehdaan?
Yksi kerros siemenia ja alle millin paksuinen taikina alapuolella
niita sitomassa. Vain yhdessa paikassa Damaskus-portin vieressa
naita oli.


Tuoretta lihaa.


Ja makeita leivonnaisia.


Lisaa tuoretta lihaa karryn taydelta.Tuo maassa oleva kumirengas toimi
jarruna, kun kuljettaja seisoi sen paalla alamaessa.
Painava lasti.


Mausteita.


Yrttikauppiaita. Eivat tykanneet kun kuvasin.


Turisteille matkamuistoja.


Jaffaportin viereinen linnotus. Taalla kavimme illalla upeassa valoshowssa.
Linnoitus on vanhan kaupungin korkeimmalla kohdalla. Upeat 
nakoalat, ja museohan siella on myos.


Naakkapari linnoituksessa.


 Maisemia linnoituksen katolta. Torni
on evankelisluterilaisen kirkon.


Kalliomoskeija.


Jaffaportin vieresta. 





 Mielenkiintoinen pienoismalli, jolle kuva ei anna ollenkaan oikeutta.
Kannattaa kilikata tekstikuvaa isommaksi ja ja lukea mallin tarina.