Jerusalemin vuorillla oli viela vihreaa

Ai kun on vaikeaa nousta auringon kanssa samaan aikaan. 

Onneksi retkelle on ilmottauduttu etukateen. Ei muuta vaihtoehtoa.

Kukkia viela riitti.

Nama kaksi "orkideaa" nayttivat ihan samoilta, mutta kuvia tarkastellessa

huomasin etta taitavat olla eri lajisia. 

Piikkiherne tuoksuu.

Laaksossa on lahteen vedet keratty altaaseen. Niin on tehty kautta aikojen.

Raikas koko vuoden virtaava vesi on elintarkeaa, sita ei kannata juoksuttaa hukkaan.

Unikotkin viela jaksoivat punottaa.

Reipasta retkiporukkaa. Kuuliaisesti hatut paassa auringolta suojaamassa.

Paitsi omalla isannalla!!

Altaan kupeessa syklaamit kukkivat. Syklaamin lehdet ovat myos  hyvin

koristeellisia. Joka kasvilla on omat yksilolliset kuvionsa. 

Keltainen villisinappi koristaa maisemaa. 

Juudaksen puu kukkii upeana. Legendan mukaan Juudas Iskariot hirtti itsensa tahan

puuhun katuessaan Jeesuksen kavaltamista. Ruma legenda niin kauniille puulle. 

Edellisen postauksen Titanic Purim-juhlana viime vuonna

Sama menopeli, erilainen rekvisiitta.

Purim juhlan naamiaiset Tel Avivissa - Titanic

Aika hyvin keksitty.
Harmi kun musiikki kuuluu tosi huonosti.

Jatkoa edelliseen sapattiretkeen

Kukkien ja vehreyden lisaksi tutustuimme myos mielenkiintoiseen

ja vahemman tunnettuun historialliseen kohteeseen. Seutu on armeijan

harjoitusaluetta ja taalla voi vierailla vaan lauantaisin kun armeijan

porukat eivat treenaa.

Beit Loja on ollut asuttu jo rautakaudella. Me tutkailimme siella 

vahan myohaisempia jaannoksia. 

Alueella on valtavasti muinaisten asukkaiden tekemia luolia. 

Kovaan pintakiveen on tehty pieni reika, ja syvemmalla pehmeassa kalkkikivessa

onkin ollut helppo kaivaa iso onkalo.
Seudulla kannattaakin pysya merkityilla poluilla ettei yhtakkia
humpsahda tallaiseen ansaan.

Tama on ollut ehka hautaluola. 

Taalla on kasvatettu kyyhkysia, seka ruuaksi mutta lintujen kakka oli myos

voimakas lannoite viljelyksille. 

Paikalla on ollut myos kirkko, jonka mosaiikkilattiat olivat hyvin kauniita.

Niissa on tyylikkaita geometrisia kuvioita ja myos paljon elainhahmoja. 

Kirjoitustakin loytyy. 

Lattia on tosi suuri. Sita ihmeteltiin pitkaan. 

Hienoin kohta on tama purjevene. Kokassa oleva kaveri on juuri saanut kalan onkeensa.

Monissa kuvissa, kuten tassakin, nakyy etta niita on joku kaynyt rikkomassa

ja sitten palat on laitettu uudestaan paikalleen sikinsokin ja vain aariviivat 

ovat nyt nahtavissa. 

Huomenna on jo uusi retki, talla kertaa Galileaan.

Kukkia ja maisemia sapattiretkella

Sateisen viikon jalkeen lauantaina olikin upea ilma. 

Tunnin ajomatka etelaan vei meidat hienoon kevatmaisemaan. 

Vuokot ja syklaamit kukkivat. 

Viikunapuussa on jo uusia vehreita lehtia. 

Pellolla viherioi vehna ja mantelipuukin on nyt kukassa. 

Nuha iski aamulla

ja nyt monien vinkkien ja laakkeiden mukaan lisaan tsekkilaisen
Becherovka-likoorin. Suosittelen. Vahan tulee Vana Tallin mieleen
mutta tama parempi ja mausteisempi. Toivotaan etta virus ei siita tykkaa.
Onko tuttu muille?

Tammikuukin jo kohta loppuu

Tanaan oli sateista ja kylmaa. Pohjoisessa satoi lynta ja meri myrskysi.

Kuvat netista. 

Kotona oli lamminta, ihan hiki nousi otsalle naita lahes kahden vuoden laskuja

ja muita postissa tulleita papereita lajitellessa ja mapittaessa. 

Tanaan piti olla retkikin Carmelin kukkuloille, mutta se onneksi

peruttiin. Sade, tuuli ja 10 lampoastetta ei ole aivan ihanteellinen retkikeli. 

Lukemisen ja kasitoiden lisaksi on tullut koottua muutama palapeli. 

Tama tuli valmiiksi nopsaan, kun olin pari paivaa saikulla. Leukaan laitettiin

taas pari hammasimplanttia. Kyllahan siita karsimyksesta ansaitsee lepoa. 

Antibiootti teki sen verran vetkun olon etta se oli ihan aiheestakin. 

Mukavaa tassa palapelissa oli se etta palat tarttuvat yhteen niin hyvin etta

sen voi nostaa ilmaan kokonaisena.

Aiemmin sain tutuilta tammoisen jonka kokoaminen oli jaanyt liian vaikeana kesken.

Muutama ilta ja sekin oli valmis. 

Vaan siitapa oli yksi pala  joutunut ties minne. Talla firmalla on onneksi palvelu,

eli niille voi lahettaa puuttuvan palan koordinaatit ja pitaisi saada uusi tilalle. 

Sita nyt odotetaan. 

Ja viela yksi joulukuulta. Mukava posteri Kanadan vanhoista matkailumainoksista.

Tassa oli erikoista nuo kummallisen muotoiset osat, niista ei koskaan

tiennyt mihin suuntaan ne asettuvat. 

Sapattiretki Negeviin

Geologille maisemat ja maastot ovat upeita. 

Kerrostumia ja kivilaatuja riittaa. 

Upea puu on kasvanut keskella eramaata. 

Maastopyoraily on taalla nyt niin suosittua. 

Porukan nuorimmainen tutkimassa maastoa.  Hyvin jaksoi 12 kilometrin patikoinnin. 

On taalla ollut asutusta aikoinaan. Elainten juottoaltaita? 

Reissun highlight oli tietysti nama narsissit. 

Niita oli paljon. 

Auringon jo laskiessa naimme viela lisaa vanhan asutuksen jaanteita. 

Taas yksi loistava muusikko on poissa

Meir Banai, yksi kuuluisan taiteilijasuvun muusikoista on  kuollut 55-vuotiaana syopaan.
Sen lisaksi etta han oli tosi upea tyossaan, alkaa tuntua aika "jannalta" etta
ikaisenikin "nuoret" ihmiset voivat sairastua ja kuolla noin vaan. Pistaa miettimaan.
Elaman arvoja ja mita nyt oikeasti haluaisin tehda ja aika ei ole loputon kellaan.