lauantai 25. syyskuuta 2010

Sunnuntaiklassikko

Yael tuolla toi esiin ranskalista kasikkoa, ja minullekin tuli sitten mieleen
Jacques Brel  , joka yllatyksekseni olikin belgialainen.



Laitan tahan linkin "Ne me quitte pas" esitykseen, jossa on kaannos englanniksi, kun me kaikki
emme valitettavasti ranskaa taida, ja linkitys suoraan blogiin ei ole sallittu.

Muut klassikot taalta .

9 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

Jacques Brelin edessä olen aika sanaton, hän vain on niin älyttömän hyvä. Ja tämä kapppale niin kaunis.

Kari kirjoitti...

Tämä on koskettavimpia rakkauslauluja mitä on tehty. Ja Brelin tulkinta on tietty aivan erityisen intensiivinen.

Yaelian kirjoitti...

Ehdottomasti ihana klassikko,ja nimenomaan Brelin laulamana.

Kimmeli kirjoitti...

Itkettävän ihana....

Ari kirjoitti...

Laulaminen on rankkaa työtä, kun katsoo kasvoja.

lepis kirjoitti...

Suklaisen pehmeää.

Vaiheinen kirjoitti...

Brel on eurooppalaisen kulttuurin helmiä ja sellaisena aina kuuntelemisen arvoinen.

Brysselistä löytyy myös museo, jossa esitellään hepun teoksia. Käymisen arvoinen paikka.

Allu kirjoitti...

Toi on yksi mun ehdottomia lemppareita.

Leena Lumi kirjoitti...

Yksi elämäni ikisuosikeista♥