Agrigentosta ajelimme rannikkoa lanteen, ja tuulisesta saasta huolimatta
menimme katsomaan Selinunten raunioita. Matkamuistoalueella huomasimme
taman keramiikkakaupan mainoksena toimivan Fiatin.
Heran temppeli.
Muut temppelit olivat raunoina. Kasoja valtavan kokoisia pylvaanosia.
Lansirannikon suolateollisuutta. Tuulimyllyja, kuivatusaltaita ja tiililla
peitettyja suolakasoja.
Majoituimme Trapanin lahella olevaan Caficun bed and breakfastiin joka olikin
tosi mukava. Paikan omistaja Danielle neuvoi ja kertoi seudun nahtavyyksista ja
puhui erittain hyvaa englantia (englantilainen avokki). Hinta vaatimattomat 45 euroa ja
aamiainen mahtava.
Danielle lahetti meidat Ericen kaupunkiin, jonne paasee parhaiten pitkalla koysiradalla.
Kaupunki sijaitsee 750 metria korkealla vuorella (kuvassa taustalla Trapani).
Erice on tunnettu marsipaanista, josta tehdaan vaikka minkalaisia teoksia.
Nama possulit eivat sentaan kai olleet marsipaaneja, mutta sopoja kumminkin.
Maisemat ylhaalta olivat tietysti upeat.
Tama voisi olla mukava kesamokki.
Linnoitus huipulla.
Kaunis kaulakoru.
Kaffetauon vieressa kylpeva neito.
Ja yksi Ericen kirkoista.
Ikkuna kuin pitsia.
3 kommenttia:
Vau,upeita paikkoja taas! Mahtavan hieno tuo Fiat ja nuo marsipaanit....
Ihana Fiat! Kyllà nuo possut marsipaania ovat, sillà marsipaanista tehdààn siellà vaikka mità, koska manteleita kyllà Sisiliassa riittàà.
Mulla on kuva samasta autosta ja samoista maisemista. Kaverini perheellä on kesäpaikka, joka sijaitsee Ericeltä otetun maisemakuvan yläreunassa olevan vuoren juuressa. Sinne haluaisin uudestaan, upea paikka!
Lähetä kommentti