Keskiviikkona lahdimme kolmeksi paivaksi Galileaan.
Miehen veli perheineen lomaili siella ja houkutteli meidatkin
mukaan viime tipassa. Melkoisen kuivia ovat maisemat nain kesan lopussa.
Viikkoa aikaisemmin olivat retkeilijat jalleen olleet varomattomia grilliensa kanssa.
Majapaikkamme oli Beit Janin druusikylassa.
Kyla on lahes 1000 metrin korkeudessa, joten
ilmasto on ihan erilainen kuin taalla rannikon kosteudessa.
Illalla oli pitkahihainen tarpeen.
Vahan tietoa druuseistta loyty taalta, jopa ihan suomeksi.
Kylassa on siella taalla aika mielenkiintoisen varisia taloja.
Meidan b&bn nimi oli Admonit Hahoresh eli villi pioni. Viereinen Meron-vuori
on ainoa paikka jossa villi pioni Israelissa kasvaa. Mina olen onnistunut naita
pioneja nakemaan vain Turkissa josta tama kuva.
Huoneemmekin oli aika...varikas.
Kissalamput olivat veikeat.
Piha oli tietysti viinikoynnoksen kattama. Syotava katos.
4 kommenttia:
Onpa houkettelevan nakoisia rypaleita.
Minulla huomenna vapaata,joten jonkinlainen retki tehdaan.Minuun vain iski flunssa....
Kuivaa kuivaa.. täällä on viikon satanut, joten alkaa jo vähitellen vihertää. Onpa tosiaan karamellin värikäs huone, mutta yöllähän kaikki kissat ovat harmaita, joten ei kai häirinnyt yöunia :)
Onpa vielä kuivan näköistä! Beit Janissa olen ollut 2 kertaa mutten nukkunut siellä,vain syönyt ja katsellut paikkoja;sieltä on huikeat näkymät!
Ja olin siellä kerran talvella ja oli TOSI kylmää....Hienot kukkakuvat:)
Karun kaunista. Minä nostatan matkakuumetta lukemalla Lonely Planettia ja tekemällä listaa MUST-paikoista. Ja muistutan itseäni, että ei ryhdyttäisi ahnehtimaan liikoja. Ainakin täytyy olla aikaa pysähtyä kahville ja syömään pitkällä kaavalla...
Lähetä kommentti