Eilen retkeilimme Netivot-kaupungissa etelassa, siita enemman ehka myohemmin.
Mutta siella oli synagoogassa hauska muistutus. Vapaasti kaannettyna ehka nain:
"Jos tulit synagoogaan puhuaksesi kannykallasi, niin minne sitten meinaat
menna rukoilemaan? Sulje kannykkasi tai ainakin laita hiljaiselle!!" Niinpa.
Hauska Lontoo-palapeli tuli tanaan valmiiksi.
Illalla avasin toviksi parvekkeen oven ja sitten huomasin
tammosen etanavekkulin kynnysmatolla ja jo ihan
olohuoneen puolelle oli siirtymassa. Isokin, tuo kotilo ainakin 4 cm
halkaisijaltaan. Siis milla ihmeella tuo on paassyt tanne 16. kerrokseen?
En ole kuukausiin edes tuonut mitaan uutta kasvia tai multaa
tai mitaan muutakaan parvekkeelle. Eika silla siipiakaan ole.
No siirsin sen limoviikunan kukkalaatikkoon, jos saan viela
kiinni niin palautan pihan ruohikkoon.
3 kommenttia:
On monia muitakin paikkoja, joissa voisi miettiä onko siihen kännykkään puhuttava tai sitä näpelöitävä koko ajan.
Tuo ei näytä ihan meidän lehtokotilolta, huh.
Aika järkyttävää, että ihmiset ei enää itse tajua missä voi puhelimeen kailotaa ja missä ei.
Noita samoja kotiloita on meillä puutarhassa, sisälle eivät ole koskaan tulleet, eikä edes asuta korkealla. Ehkä se on tippunut naapurin parvekekukista..
Etana toi mieleeni kotilot, joita meidän tytöllä oli lemmikkinä joskus viisi vuotta sitten. Nekin olennot olivat jotenkin sympaattisia. Tyttö tunnisti ne kuoren väristyksestä yksilöiksi.
Lähetä kommentti