Sunnuntaiklassikko

Sadepaivan kunniaksi piti valita Eurythmicsien "Here Comes The Rain Again" upeine videoineen, mutta kun en saanut sita linkitettya suoraan blogiin, niin tyydytaan Beatlesien "Rain" kappaleeseen. Ja toivotaan etta vetta tulee jatkossa lisaa. Suomessakin nakyy pyryttavan.



Lisaa klassikoita taalla.

Kyllikki Villa on kuollut...

Voisin vaikka lukea nyt uudestaan  Vanhan Rouvan Lokikirjan. Rahtilaivoilla matkustava Villa saa menovarpaan kutkuttamaan. Tana paivana tuskin rahtilaivat enaa ottavat yksittaisia matkustajia tahan tyyliin.
Kertomisen rehellisyys myos matkan hankaluuksista ja omasta vanhenemisesta ja epavarmuudesta koskettaa.

Tytto Sodassa kirjaa aloin lukea, mutta se jai jostain syysta kesken. 17-vuotiaana lotaksi lahtenyt Villa julkaisee tassa teoksessa kolmen sotavuoden kirjeenvaihtoaaan aitinsa kanssa. Aion kylla lukea tamankin loppuun. Omakin aitini oli Karjalassa lottana, joten kuvaus kiinnostaa melkoisesti.

Sadepaivan varalle

Tilasin tanaan kaksi uutta 1000 palan palapelia, ja yllatyksekseni

 ilmoittivat etta saattaa olla jo huomenna tulossa.

Se sopiikin mukavasti, kun on luvassa sateinen sapatti,

 ja sunnuntaikin viela.

 Nama ovat  uutuuksia, nain ne eka kerran pari paivaa sitten, ja kun

nettikaupalta tuli eilen ilmoitus 15% alennuksesta,

tein tilauksen aikailematta.

Eivatko olekin viehattavia kuvia?

Kevaan vareja

Fenkoli

Orkidean sukua kai, houkuttelee hyonteisia parittelemaan tytto-hyonteisen nakoisella kukalla.

Uusia lehtinuppuja

Suomenkielisia nimia ei ole tiedossa naille.

Closeup

Varimutaatioko?

Sunnuntaiklassikko

Synkkaa sunnuntaita piristamaan Säkkijärven polkka Esa Pakarisen ja Eemelin esityksena. Sanoitus on niin reipas etta se vie tanaan voiton klassisesta Vili Vesterisen esityksesta.



Muut klassikot taalta .

Alku ja loppu

Jonkun alku ja toisen loppu, yksinkertaistettua filosofiaa paivan retkikuvia selaillessa.

Hukassa

Buu, palapeli valmis mutta paloja hukassa. Ex-kalyni antoi minulle lahjoituksena saaneensa palapelin testattavaksi. Han harrastaa kaikenlaista hyvantekevaisyytta. Keraa lahjoituksia ja siirtaa niita eteenpain. Vahaosaisiahan taalla riitaa, eika sossun luukulta saa kovin helposti mitaan. Pienemmat palapelit han kertoi tutkineensa itse, mutta tama 500 osan peli oli hanelle vahan liikaa. Koska han tuntee minut alan harrastajana, sain kantaa oman korteni lahjoituskekoon. Taitaa kylla menna roskiin talla kertaa. Mietinkin miten ihmiset kehtaavat antaa tallaisia lahjoituksia. Palojen joukossa oli myos muutama ylimaarainen, johonkin ihan muuhun peliin kuuluva osa.

Päivan pulinat

Tyokaveri sai kuulemma potkut eilen. Taisi loppua tyot kertalaakista, kun ei ole hanta tanaan nakynyt. Tehdaankohan muuallakin talla tavalla, etta ilmoitetaan paivan lopussa, etta huomenna ei tarvii enaa tulla? Aika tyly kaytanto, mutta kai pelataan etta katkera irtisanottu tekisi jotain sabotaasia. Ja kyllahan sita olisi helppo taalla koneilla tehdakin. Delete vaan tiedostoille, mukavaa kiusaa saisi aikaan.
Aika hiljaista on kylla toimistossa. Uusia projekteja ei ole tulossa, ainakaan isompia. Joten ei ihmekaan etta "tarpeettomia" karsitaan. Tama eilen irtisanottu ei sopeutunut kunnolla mihinkaan tiimiin ja oli muutenkin hiukan rasittava tyyppi.

Aamulla oli valtava sumu. Nyt muuttunut helteeksi. Tama helmikuu on rikkonut kaikkien aikojen lampoennatykset. Pari paivaa sitten Jerusalemissa oli +28 astetta. Vaikea kuvitella etta helmikuussa siella saattaa sataa luntakin. Vasta ensi viikoksi on tulossa normaalimpaa talvikelia.

Ihana Väinö viettaa tanaan nimppareita. Onnittelut!

Seksiorjana?

Haluaisitko olla taman miehen seksiorjana? Aivan uskomaton tarina sinansa, miten ihmiset ovat johdateltavissa. Oikeastaan aika pelottavaa.Toivottavasti han viettaa pidemmankin tovin kaltereiden takana.

Iltalehdessa lisaa.

Sapattiretkella eramaassa

Eilen retkeilimme melkein helteisessa saassa Kuolleen Meren etelapaan vuorilla.

Kaprismarjan nuppuja.

Joenuomassa kasvava puu tarvii tukevat juuret, jos haluaa pysya paikoillaan myos yllattavien ja voimakkaiden tulvien aikana.

Urhea kukkanen tunkee itsensa kivikosta.

Eramaan rauhaa.

Joskus tassa on ollut merenlahti ja myohemmin jarvi. Elioiden jaanteet, mineraalit ja muta ovat muodostaneet hienoja kerrostumia.

Tasta ei olisi kiva pudota! Joskus tallaisiin paikkoihin on kiinnitetty jonkinlainen kadensija pitaa kiinni. Talla kertaa ei.

Luonnon taideteos.

Tata siltaa ei reipaskaan virtaus vie mukanaan.

Viela loytyi kukkia.

Paluuruuhkaa!