Eilen illalla alkoi sodissa ja terroriteoissa kuolleiden muistopaiva. Se alkoi minuutin pituisella sireenilla, ja Itkumuurilla oli muistoseremonia. Tanaan kello 11 oli kahden minuutin pituinen sireeni jalleen, ja sen jalkeen kaikilla sotilaiden hautausmailla ja useilla muistomerkeilla pidettiin myos seremonioita.Tanaan illalla suru vaihtuu iloksi, ja itsenaisyyspaivan vietto alkaa. Alkuseremonia on Hertzel-vuorella Jerusalemissa, ja sen jalkeen ilotulitukset ja musiikkiesitykset valtaavat koko maan. Huomisen paivan
paanumero on tietysti kansallisuheilu GRILLAAMINEN. Kaikki puistot ja metsat ovat taposen taynna savuttavia lihankaristajia, kaupungeissakin pienetkin puistikot ja joskus jopa ruohikkoiset liikenneympyrat
kelpaavat. Ruuhkat ovat hirveat, mina en aio huomenna nokkaani ulos pistaa, ainakaan parveketta pidemmalle.
Me nautimme luonnosta ja hiljaisista metsista etukateen jo tanaan. Tassa olisi vinkki tynnyrin uusiokayttoon kottikarryina!
Retkeilimme Jerusalemin lahella, ja sen jalkeen Latrunin luostarissa, joka kuuluu roomalaiskatolisille trapisteille. http://en.wikipedia.org/wiki/Trappist Munkit valmistavat ja myyvat viineja (ei kovin hyvia mielestani) seka oliivioljya.
Luostarin vieressa tutkimme myos ristiretkelaisten rakentaman linnan
raunioilta.
Rauniot ovat aivan luonnontilassa. Maasto on taynna kuoppia ja syvia reikia mutta kaari-ikkunoista kukkulalta on loistavat nakoalat joka suuntaan.
5 kommenttia:
Voi miten mukavaa, etta sinakin aloitit blogin!!! olenkin odottanut, etta alkaisit sinakin kirjoittamaan.
Tuolla Latrunissa kavin kerran minakin. Liftausmatkalla eras kiltti vanha herrasmies ajoi sielta kautta.
Onnea uudelle blogille!
Ai niin, lisasin blogisi listaani, toivottavasti se sopii!
Hauskaa, etta sait blogin.
Hamara aavistus on etta samoilla teilla ollaan ajeltu mekin. Aikaa sitten toki ja sattuneesta syysta en voi tarkistaa kartasta kun ei ole taalla mukana :).
Tuula, kiitos.
Toivottavasti energiaa riittaa myos alkuinnostuksen laannuttua. Tottakai voit lisata blogini listaasi.
Pikkujutut, Latrunin ja Jerusalemin valiin jaava seutu on upeaa retkeilymaastoa, ja sinne on kotoani aika lyhyt matkakin.
Minäkin olen joskus kauan sitten ollut Latrunissa.
MInäkin inhoan tuota grillaamisintoa, se lihankäry saa mut voimaan pahoin ja en ymmärrä mikä kamala hinku kaikilla on grillaamaan.Tämä mun talon alapuolella oleva puistokin on aina tuollaisina päivinä töpötäynnä grillaajia ja sentään ollaan asutusalueella! Niinpä karkasin sitä piinaa Karmieliin,mutten sielläkään voinut sitä kokonaan välttää sillä mentiin Kineretin äärellä ja mitä siellä tehtiin, grillattiin....
Lähetä kommentti