Viikonloppu pohjoisessa osa 2

Aamulla menimme toimistoon maksamaan majoituksesta, ja koska kysyivat onko kaikki hyvin, kerroimme naapureista. Heti jarjestyi toinen hiljaisempi huone majoitusalueen nurkasta. Myohemmin selvisi, etta se
on lahella kibbutsin pienta elaintarhaa, jossa ilmeisesti kukot ovat paaosassa, mutta luonnon aanista ei valiteta!

Ajelimme ensin "upseerien altaalle". Tamannimisia paikkoja on Golanilla useampiakin. Syyrian siella hallitessa sotilaat rakensivat lahteiden viereen tallaisia luonnon vedella tayttyvia uima-altaita. Tama allas oli taynna hyvin kirkasta ja puhdasta vetta, ja pienia kalojakin. Altaan ymparilla oli valtavia eukalyptus-puita seka viikunapuita. Melkein teki mieli pulahtaa pikku uinnille, mutta vesi oli liian kylmaameille arkajaloille.

Jatkoimme G'ilabon-joelle, joka sekin virtaa Golanilta alas. Joki on uurtanut syvan kanjonin ja siina on useita putouksia, korkein lahes 50 metria. Golanin maapera on vulkaanista, lahes mustaa basalttia, joka on jahmettynyt erinaisiin ja erikoisiin muotoihin. Kiersimme joen ylajuoksulla pitkahkon reitin. Polku meni valilla veden rajassa kaislojen alla, ja valilla korkealla kanjonin reunalla. Iltapaivalla ajoimme Kazerinin kaupungin ohi Salukia-lahteelle. Siita ottaa iso mineraalivesitehdas tuotteensa, ja on sen kunniaksi kustantanut kauniin puiston lahteen viereen.

Illan suussa menimme viela G'ilabon-joen alajuoksulle, jossa on myos upea polku vedessa, kaislojen alla tunnelissa. Siella on myos vanha mylly, jota vesi on puorittanyt. Vesi on johdettu myllyyn korkean
akveduktin kautta. Nyt se vuotaa, ja ymparilla on niin paljon viikunapuu- ja vadelmapuskaa, etta paikka on ihan hamara. Hieman ylempana taas yksi upseerien allas. Tassa altaassa oli jopa tikkaat, ja vieressa pukukopit.

Illalla taas samaan ravintolaan, talla kertaa olimme fiksumpia, emmeka ottaneet niin paljon ruokaa. Lampaankyljykset olivat herkullisia. Uudet naapurimme istuivat ulkona ja puhuivat lahes kuiskaten.