Matkakertomusta pitaisi naputella loppuun, kun huomenna alkavat
jo paikallisetkin sapattiretket.
Eli tanaan Kotorin lahdelle. Kotorin kaupunki oli turisteja taynna, tie ruuhkainen
ja parkkipaikan loytaminen vei tovin. En haluaisi olla taalla elokuussa turistikauden
huippuaikana.
Ei kauhean aikasin paasty perille, vaikka tarkoitus oli.
Vuoden 1979 maanjaristys aiheutti paljon tuhoa myos taalla. Viikunapuu on loytanyt
suojaisen paikan raunioissa.
Jotenkin tulee mieleen marokkolainen rakennustyyli tasta ikkunasta.
Kuolleen Meren kosmetiikkaa!! Juttelimme pitkaan taman oranssipaitaisen pojan
kanssa. Han on israelilainen opiskelija kesatoissa taalla. Kauppa kay kuulemma
hyvin. Ostajina etupaassa venalaiset turistit.
Kaupungin muurit nousevat ylos vuorelle.
Kiertelimme vahan rantoja. Tassa isanta kuvaa kaunista sypressilahtea.
Sitten ajelimme tosi kiemuraista vuoristotieta katsomaan maisemaa vahan ylempaa.
Aluksi Googlen kartta ohjasi meidat ihan aasien polulle, mutta onneksi oikeakin
tie loytyi.
Kukkia tien reunassa.
Lahti vahan ylempaa...
6 kommenttia:
Onpa kaunista, kiitos matkasta!
Mahtavia maisemia!
Upeat maisemat!
Hokasin muuten, että se mikä piti hiukseni kunnossa oli kuolleen meren mutanaamio ja sitä ei enää varastoissa ole, höh!
Pikkujutut, lahetanko paketin? Tulisikohan perille?
Kyllà Montenego onkin kaunis!
Kaunista oli. Tuolla mekin olimme kuvia ottamassa kohta kuukausi sitten.
Lähetä kommentti