No, toisaalta paljon harmimpi olisi ollut jos joku olisi livennyt tuonne
viime viikon sateiden tayttamaan lammikkoon.
Viime kerralla kun ryhmamme patikoi tata reittia (yli 10 vuotta sitten, se oli
eka retkeni tassa ryhmassa), yksi mies liukastui ja katkaisi katensa. Jaksoi
silti kavella viela pari kilometria vaikeaa maastoa, kunnes paasi jeepin
kyydissa sairaalaan.
Talla kertaa selvittiin parilla kaatumisella ja verinaarmuilla. Ei minun.
7 kommenttia:
Olipas sitkeä retkeläinen. Huh huh. Ja onneksi ette livennyt tosiaan. Kukas siellä teille näitä retkiä vetää?
Mina olisin kylla siina tilanteessa luovuttanut ja odottanut pelastushelikopteria.
Taa ryhma on ollut pystyssa jo vuosikymmenia. Ihan yksityinen. Onneksi on reippaita ihmisia, jotka jaksavat suunnitella reitit, tilata bussin ja oppaan. Hinta maaraytyy kulujen mukaan. Osanottajat yleensa samoja, uusiakin otetaan ilolla vastaan. Vaki vanhenee, ja talla vahan haasteellisemmalla reitilla meita oli vain noin 25.
Harmi, sillä tää kuva olisi todella vielä hienompi ilman sitä lenkkiä. Huh, en tiedä, tykkäisinkö kulkea tuota reittiä.
Allu,
tervetuloa retkeilemaan Juudean eramaahan! Nolottaa valittaa jumittuneita lihaksia, kun mukana oli useita +70v ikaisia.
kerran Israelissa laskeuduin köysillä Kuolleen meren vastapäisillä vuorilla pystysuoraa vuorenseinää, ei ollut mun juttu, onneksi selvisit ilman nitkahduksia tai murtumia. Mä sain auringonpistoksen sillon.Ja ilma oli hiekkapölyä, sitten kuolleeseen mereen pulahdus ja naarmut sai suolaa, tulipahan desifioitua.
Onpas tosiaan aikamoinen jyrkanne alas tuohon lammikkoon. Onneksi ei kukaan pudonnut.
Minä en edes tajunnut tuota lenkkiä - luulin sen olevan joku kaide! :-D
Lähetä kommentti