Tyomatkani taittuu kavellen, bussilla ja taas kavellen. Alku on mukavaa puistikkoa, joka on varjoisa ja siihen aikaan aamulla suhteellisen viilea jopa nyt kesahelteilla. Ongelmana ovat koiriaan kakattavat ihmiset, jotka eivat siivoa jatoksia, joten hajuhaittoja on valilla liikaa. Kumma ettei se lahitalojen asukkaita hairitse.Kauniita kukkia on myos, tasta tykkaan erikoisesti. Se myos tuoksuu. Ajattelin etta kokeilisin sita parvekkeella, mutta se nayttaa liian hennolta menestyakseen ylailman tuulissa.
Jalankulkusillan yli ison tien toiselle puolen. Ruuhkaa on, ja tietysti juuri tuonne minun menosuuntaani.
Bussipahuskin juuri karkaa pysakilta. Onneksi tasta menee monta linjaa, joten yleensa en kovin pitkaan odottele.
Kolme pysakkia bussilla, ja taas kavelya. Toimistoon saavun jo aika hikisena. Huippu oli taman viikon sunnuntaina, kun toimiston ilmastointi ei toiminut. Ja minun kopperoni on viela idan puolella, jonne aamuaurinko paahtaa tosi kuumana. Siina olivat jo vitsit vahissa, kun hiki virtasi pitkin selkaa, vatsaa ja naamaa. Onneksi korjaaja tuli nopeasti ja sai paikat kuntoon.
6 kommenttia:
Kiva oli nähdä sun työmatkaasi.Missä päin on työpaikkasi?
Harmittaa tosiaankin,myös koiranomistajana tuollainen,että jätetään koirien jäännökset kadulle.Mulla on aina pussit mukana,joskus ehkä olen unohtanut.Onneksi se ilmastoinnin korjaaja tuli pian!
Tyopaikkani on Petach Tikvassa, Kiryat Arie-teollisuusalueella. Toimisto on muuttanut usempaan kertaan niiden noin sadan vuoden aikana, kun olen siella ollut. Alussa Tel Aviv parissa paikassa, sitten Ramat Gan, ja nyt tama. Toivottavasti eivat muuta enaa kauemmaksi, ettei matkat pitene.
Mikä tuo tuoksuva pensas on? Voisiko olla köynnöskuusama tai joku sen jalompi versio: tuoksukuusama. Onko semmosita olemassakaan...
Se on raivostuttavaa, kun jätöksiä ei korjata. Vika on hihnan toisessa päässä, mutta asia levittää yleistä koiravihaa. Joskus ajattelen, että koirat eivät sovi kaupunkiin...en ole tämän ajatukseni kanssa yksin ja olen tähän asti ollut toísta mieltä, mutta en kestä enää, kun kerrostaloihin otetaan noutajia ja muita, jotka tarvitsisivat metsät ja järvet ja rannat likelle ja kunnon lenkkejä muutman kerran päivässä.
Minä en ikinä myisi noutajan pentua kerrostaloon. Pieni koira on monen vanhuksen suuri ilo ja likuttaja myös. Ja mummot kyllä aiankin täällä kantavat kakkapuseeja tunnollisesti mukanaan.
Leena, kasvi on "Quisqualis indica". Ei aavistustakaan, onko silla suomalaista nimea.
Olipa mukavaa paasta mukaan tyomatkallesi. Valista kun noita kuvia katselee, niin tulee tunne, etta tahtoo tuonne takaisin... Voin aivan aistia kuvista lammon, hajut, aanet siella.
Tuula, lampoa riittaa ja koirankakka haisee sekottetuna tuon punaisen kukan tuoksuun. Kauluskaijat raakyvat puissa. Tervetuloa!
Lähetä kommentti