Lauantaina olin pitkasta aikaa retkella. Ilma olikin kaunis pitkien ja runsaiden sateiden jalkeen. Sunnuntai-aamusta oli luvassa taas vetta.
Anemonit kukkivat jo iloisen punaisina.
Aamun kastetta.
Reitti oli paikoitellen aika haastava, varsinkin mutaisen liukkaan ja maran polun vuoksi. Luunmurtumia ei sentaan sattunut kenellekaan.
Reisi- ja pohjelihakset ovat edelleen kipeat. Erikoisen noloa, kun meidan retkiryhmassamme on useita yli 70-vuotiaita, jotka kiipeilevat liukkailla kivilla kuin pienet elaimet!
3 kommenttia:
Missäpäin oli tuo retki,näyttää jotenkuten tutulta tuo paikka..
Olivat ne vanhemmat retkeläiset varmaan harjoitelleet paremmin niitä lihaksiaan....
Oliko alastulo hankalampaa kuin ylös kiipeäminen?
Vaikka kävelen paljon ja lähes päivittäin ja aina luulen olevani huippukunnossa, mutta sapattina kävin myös 'kiipeilemässä' ja kumma kyllä miten se kävi jalkoihin kun jalkaa nostetaan enemmän ylös joka askeleella. Pari päivää oli pohjelihakset kireänä sen jälkeen.
Lähetä kommentti