Kroatia osa 3

Aamulla taas tyohon! Tutustumaan Zadarin kaupunkiin. Natti oli sekin, kapealle niemelle rakennettu.
Niemen karjessa on ainotlaatuinen rakennelma, maailman ainoat meriurut. Paikallinen nero arkkitehti kehitteli rakennelman, jossa iso maara erikokoisia metallipilleja / putkia on asennettu laiturirakennelmaan. Aallot tyontavat vetta naihin pilleihin ja tuloksena on uskomaton mystinen musiikki. Varsinkin veneen tai laivan mennessa ohi, kun yhtakkia rantaan tulee sarja isompia ja erikokoisia aaltoja, tunnelma on ainutlaatuinen.
Samainen arkkitehti on suunnitellut lahistoon isoan aurinkokennon, joka keraa energiaa koko paivan, ja illalla pimeyden tultua se kaytetaan erikoisen valoshown nayttamiseen. Tata emme onnistuneet nakemaan, kun olimme paikalla aamulla.


Varikkaita taloja ja kiiltavaksi kuluneita katukivia.

Torilta ostimme viinirypaleita. Mahdottoman hyvia muuten, ja ihan eri makuisia kuin kaikki ennen maistamani lajikkeet.

Salaatinkerat siistissa jarjestyksessa.

Sitten olikin taas aika painaa eteenpain. Vajaa tunti ja olimme Krka-kansallispuistossa. Vesi oli teemana siellakin. Pulijuoksua painelimme alas rantaan ehtiaksemme jarviristeilylle. Ensin pysahdyimme pienelle saarelle, jossa oli kirkko ja luostari. Kirkkoon emme paasseet sisaan, juuri oli hautajaiset.

Maissia kuivamassa. Munkkien talviruokaa?

Saaren maisemia.

Matka jatkui karuissa maisemissa kohti Roski-putouksia. Taivas naytti synkalta!

Taas vetta joka paikassa!

Vedella myllyt pyorii!

Nyt jo sataa. Tassa viela aika hiljaa.

Mikahan tama kukka on? Naita oli Kroatiassa tienvieret ja kallionkolot taynna.

Risteilyn paluumatka sujui tasaisessa sateessa. Ukkonenkin alkoi jyrista. Edessa oli viela noni tunnin kestava maisemapolku alajuoksun putousten ympari. Mepa emme luovuttaneet, vaan ostimme kertakayttoiset sadeviitat, ja kiersimme koko lenkin. Saimme olla kylla ihan yksin, ketaan ei tullut vastaan. Jalkani pysyivat kuivina onneksi, kun oli uudet Goretex-kengat. Tuli nekin sitten kokeiltua tositilanteessa!

Kylla se kannatti!

Tassa alhaalla yleensa uidaan. Nyt ei ollut halukkaita.

Melkoisen markina palasimme autolle, vaihdoimme osan vaatteista ja kaasutimme Trogir-kaupunkiin. Sielta loytyi nain hienostunut huone. Tama on siis ennen kuin levittelimme marat kamppeemme kuivumaan ympariinsa. Varustukseen kuului myos jaakaappi ja kahvinkeitin. Maisema suoraan satamaan. Sadekin jo lakkasi.