Joku ryhman jasenista on aina vartiossa, vihollinen saattaa tulla milloin vain! Petolinnut, kaarmeet ja muut vaarat huomataan jo kaukaa. Varoitushuudon kuultuaan koko lauma santaa salamana maan alle.
Lauma on hyvin sosiaalinen. Jatkuvasti leikitaan, painitaan, rapsutellaan ja muuten vaan kellitaan yhdessa. Pikkuiset pennut pyorivat muiden joukossa. On vaikea erottaa kuka on kenenkin emo.
Lisaa tietoa naista pikku vilpereista saa taalta.
7 kommenttia:
Herttaisia nuo surikaatit! Niin monta kertaa kun olen ollut Nahariyassa enkä edes tiennyt tuosta botaanisesta puutarhasta! Kiva kun blogien välityksellä aina oppii jotain uutta....
Ehka ei monet muutkaan! Olimme nimittain ainoat vierailijat siella. Paikka on avattu jo vuonna 2003.
Anu, olen ihan hulluna myös mangusteihin. Katson kaikki luontodokkarit mitä niistä tulee. Ne ovatkin todella tuollaisia, että on esim. tähystäjä vihollisten varalta etc. Ihana postaus!
Voi miten suloisia! Tuohan saattaisi olla kivampi kuin marsu;)
ebrufin, kylla nuo olisivat varmaan aika reppanoita, jos olisi vaan yksi tai kaksi niita kotona lemmikkina. Tarvivat sen yhteison, luulisin. Kylla niita varmaan on yritetty, muttei ole kai onnistunut. Silla tapaahan ehka marsunkin lemmikkina kaytto alkoi. Otettiin luonnosta ja huomattiin etta on kiva.
hahaha, mina olen just tuollainen - en fyysisesti nayta tuolta (no en!) mutta samalla tavalla on aistit auki...ettei vaan mene ohi mitaan huomionarvoista. Ihania elukoita!
Ja taas te lomailitte...
Jaiko teihin joku matkapistos?
Taisitte addiktoitua tien päälle. Hauskoja veitikoita!
Lähetä kommentti