Lopukiri alkaa, koittakaa viela jaksaa!
Tassa on amerikkalaisten laiva. Olivat lahdossa hekin, en tieda minne. Kovin pitkaan nayttivat valmistelut kestavan.
Tama sitten jo Ston-kylasta. Kilometrien mittaiset valtavat muurit kiertavat ympariston kukkuloita. Taalla on myos suolateollisuutta seka osteriviljelmia.
Kyla on kaunis ja hiljainen. Taalla voisi viettaa mukavan kiireettoman stressiloman. Sellaisesta me aina valilla haaveilemme, mutta kuten huomaa, se ei tahdo toteutua.
Aina pitaa olla menossa nakemaan jotain uutta.
Jatkoimme etelaan kohti Dubrovnikia. Merenlahdet toinen toisiaan kauniimpia.
Pysahdyimme Trstenon arboteriumiin. Paikka oli hiukan hoitamattoman tuntuinen, mutta se lisasi jollain tapaa viehatysta.
Maisemat puutarhasta olivat upeat.
Sitten olimmekin jo Dubrovnikissa. Ensin lounaalle tahan muurien viereen...
Ja sitten katselemaan kaupunkia. Liian kaupallinen, liikaa ravintoloita. Tama ei tuntunut asutulta kaupungilta vaan museolta.
Piispa ja pulu.
Paakatu ja sivukujatkin taynna poytia odottamaan turisteja. Matkamme kalleimmat kahvit juotiin taalla.
Ei ollut pyykkeja narulla, ei kukkalaatikoita ikkunoissa.
Aika nopsaan paatimmekin jatkaa matkaa kotoisampaan paikkaan.
Muurit on kylla komeat.
Upea iltavalaistus. Mantereen puolelta synkat pilvet, meren puolelta laskeva aurinko. Jatkoimme viimeiseksi yoksi Mlinin kylaan. Rengasrikko yllatti meidat, onneksi oli tarpeeksi valoa uuden vaihtamiseen (no taskulamppukin olisi kylla ollut). Ystavallinen ohikulkija jopa pysahtyi kysymaan, tarvitsemmeko apua. 
3 kommenttia:
Niin kauniita paikkoja on kuvissasi että mielellään näitä katsookin lisää koko ajan...
Mietin juuri, etta mielettoman reissun olette tehneet.
Mietin onnistuisiko meilla noin rivakka matkanteko mutta toisaalta ajelimme aikoinaan moottoripyoralla Israelinkin ympari parissa viikossa joten ehkapa se fiilis viela loytyisi, siis ehka :).
Mahtavat muurit todella ja maisemat. Tosi paljon olette ehtineet ja jaksaneet, ei mikään lepoloma mutta kokemuksia ja kauneutta täynnä.
Lähetä kommentti