Yötön yö

Tai valkoinen yo, niinkuin hepreaksi tata happeningia kutsutaan.

Paljon pitaisi kartan mukaan olla toimintaa Tel Avivissa.

Viime vuonna mieheni kertoi, miten koko kaupunki oli tupaten taynna

ja ihmiset tappelivat takseista.

Jostain syysta taidan pysytella kotona. Rankan tyoviikon

jalkeen ei jaksa kuin olla vaan.

Mennaanko bussilla?

Perjantaina heinakuun 1. paivana koko Tel Avivin alueen bussiliikenne muuttuu.
Linjoja lopetetaan ja muutetaan. Uusia avataan. Kertalippu (jonka hinta nousee)
on voimassa 90 minuutin ajan. Siis se on taalla uusi juttu. Sellaista ei todellakaan
ole tahan paivaan asti ollut. Kuukausikortti on voimassa kaikissa neljassa bussiyhtiossa.

Minulle tasta ei ole juuri iloa. Yksi tyomatkoilla kayttamistani busseista tulee pikkuisen
kauempaa, ja vaikka suurin osa sen reitista onkin suur Tel Avivin alueella,
kuukausikortti tai vaihtolippu ei kelpaa.

Kaikenkaikiaan ihmiset ovat epatietoisia muutoksista. Informaatiota ei ole tarpeeksi,
eivatka kaikki joukkoliikenteen kayttajat osaa sita netista hakea. Taallahan busseja
kayttavat yleensa koululaiset ja vahavaraisempi kansa seka vanhukset.  Monet vuosikymmenia
samaa reittia kulkevat bussilinjat katoavat, ja suoraan kyytiin tottuneet joutuvatkin kesken
kaiken vaihtamaan toiseen bussiin. Se ei ole helppoa vanhuksille eika muillekaan kesan
 helteessa tai talven sateilla.

Hiljaiseloa

Kesan kuumuus ja kosteus on lamaannuttanut blogisuoneni
taydellisesti. Retket loppuivat, ja arki on etupaassa toimisto-koti
linjalla. Energiat menevat tyoasioihin, kun uusia ohjemia testataan ja
ja asennetaan asiakkaille. Ne sitten vaativat usein pikaista viimeistelya.
Kayttajahan se on paras testaaja! Bugeja loytyy ja ne on korjattava sitten
nopsaan, joskus illalla kotoakin kasin. Nykymedian aikana kun on oltava
aina saavutettavissa, ja netin kautta on yhteys myos tyojuttuihin. Harmi!

Keskikesan juhlaa

Hyvaa juhannusta kaikille! Toivotaan etta aurinkokin paistaa, eika sade

sammuta kokkoja, etta tana vuonna kukaan ei huku ja etta hyttysetkin

 antavat juhlarauhan!!

Juhannusmorsian...ja varoitus!

Tulihan se valmiiksi. Kylla sen kanssa on aikaa tuhraantunutkin.

Ihan viime hetkeen asti olin varma etta paloja on mennyt hukkaan.

En ole polynimurinkaan pussia vaihtanut aikoihin, kun ajattelin

etta jos lopussa huomaan osia puuttuvan, sielta varmaan loytyy.

Ja se varoitus. Alkaa ikina ostako Chagallin maalauksia

palapeleina, niissa menee hermot! Ainakin tata oli mahdollista

koota vain paivanvalossa. Muuten hailakoista ja liukuvista

vareista ei saanut mitaan tolkkua. Masokistin touhua.

Golanin retkesta viela

Kylman alppikierroksen jalkeen patikoimme Yaar Odem-metsassa. Siellakin oli

tuulista mutta huomattavasti lampimampaa. Seutu on harvahkoa tammimetsaa.

 Taalla laidunnetaan vuohia ja lampaita, ja sen huomaa puiden mallista.

Alaoksat on pistelty parempiin suihin.

Kaikenlaiset ohdakkeet ja piikkikasvit ovat viela kukassa.

Kuten tamakin partasuti.

Maisemaa viela Hermonille pain.

Ostimme suoraan pellolta 3 kiloa ihania kirsikoita, joita sitten naposteltiinkin koko viikko.



Firefox?

Katselin tuossa bloggerin tilastoja ja huomasin etta 50% lukijoistani

kayttaa Firefoxia ja vain 30% Internet Exploreria. Kertoisitteko kettuihmiset

mista tama johtuu? Onko Firefox jollain tapaa parempi tai nopeampi.

Onhan minullakin se, mutta olen sita kayttanyt vain harvoin kun Explorer on

jostain syysta kieltaytynyt paastamasta minua joihinkin salasanallisiin blogeihin.

Jotenkin olen vaan tuohon Exploreriin jamahtanyt, tottumus on toinen luonto.

Kuunpimennys Israelissa

Pilviseen Suomeen kuvia Israelin selkeasta taivaasta.

Eika ole mun ottamia vaan meteorologiahullujen foorumista.

Tassa pimennyksen alkua.

Ja myohemmin. Meilla kuu nakyy erikoisen punaisena.

Pari paivaa sitten Etiopiassa purkautui tulivuori ja sen tuhka on saapunut

meille. Lentoliikenteelle ei ole haittaa, koska tuhka on hyvin korkealla.

Auringonlasku eilen oli kuitenkin erikoisen varinen ja samoin

nyt tama kuu pimennyksen aikana.

Alppiretkella

Tai ainakin melkein. Retkeilimme lauantaina Golanin pohjoiskolkassa

olevalle Hermon-vuorelle. Pelkasin etta tulisi kuuma paiva , onhan nyt jo kesakuu.

Eika mita, 2000 metrin korkeudessa oli jaatavan kylma tuuli. Vaatteita ei ollut alkuunkaan

tarpeeksi. Viime paivat ovatkin menneet sitten pienen vilustumisen merkeissa.

Kukkiakin oli vaikea kuvata kun vapattivat siina viimassa. Tassa urhea unikko.

Hermonin korkein osa on Syyrian puolella. Siella oli viela luntakin.

Kellot kalkattavat viimassa.

Tuulen suojassa voi kurottautua vahan korkeammalle.

Kirsikan sukua.

Matalaa alppikasvistoa.

Maisemat olivat upeat.

Matalana pysytaan.

Suojaisessa pikku laaksossa.

Olisivatkohan kuolleet KYLMAAN?

Tulppaanit vasta nupullaan.

Pilvet viuhahtelivat ylitsemme hirveaa vauhtia.

Ihanaa, takaisin alas lampimaan! Tama hissimatka

se vasta kylma olikin, varsinkin alasmeno, suoraan pohjoiseen vastatuuleen.

Perfect song

Ei voi mitaan, tama pitaa kuulla ainakin kerran viikossa.

Mattopyykilla

Keittion matto alkoi taas olla pesun tarpeessa. Ihmekos se kun saa osakseen kaiken
tyotasolta ja tiskialtaasta roiskuvan tavaran. Silti matto on mielestani ehdoton, kun keraa
kaiken roiskeen ja estaa leviamista muualle.
Mattolaitureitahan ei ole mutta parvekkeella iltapaivan varjossa oli kiva touhuta.
Mantysuopaakaan ei loydy mutta Fairy hoiti asian ihan hyvin. 
Maton ostimme aikoinaan Marokosta Saharan reunalta. Isanta meinasi sen heittaa
laukustaan pois jo moneen kertaan, kun kamelinkarvan(?) ja hennan mojova haju
oli hanelle vahan liikaa.  Kotiin kuitenkin paastiin sen kanssa, ja hyvin on palvellut
jo useemman vuoden. Varia lahtee valtavasti joka pesussa, mutta yllattaen se ei tartu
maton valkoisiin kuvioihin, joten sekaan ei haittaa.
Kaarin maran maton rullalle, hyppelin sen paalla poistaakseni liian veden, ja laitoin
rullan pystyasentoon valumaan lisaa. Sitten levitin sen parvekkeen lattialle
nurinpain jas huomenna aamuaurinko kuivaa sen lopullisesti. Nain muotokin pysy
hyvana.

Nyt pimahti!

On se vaan kumma!
Nyt taytyy poiketa saannosta, toivottavasti jaa tahan yhteen kertaan.
Sannosta etta politiikka ei blogiini kuulu.

Siis ainoastaan eilen Syyrian armeija tappoi oman kansansa mielenosoittajia ainakin 50.
Ei siita ainakaan Iltalehdessa ollut sanaakaan. Ei ylita uutiskynnysta, ei.
Ja jos jossain lehdessa on ollutkin maininta, niin sivulla 29 vasemmassa alakulmassa.

Mutta annas olla kun samaiset syyrialaiset yrittavat tunkea Golanilla rajan yli, ja
israelilaiset sotilaat ampuvat, niin jopas on otsikkoa!

Rapeaa ja makeaa

Nama moykyt eivat ole kovin fotogeenisia, mutta sitakin

maukkaampia ja myos helppoja tehda.

250 gr pehmeaa voita

reilu dl polysokeria

1 tlk vaniljaesanssia

2 dl mantelilastuja

4.5 - 5 dl jauhoja

ripaus suolaa jos ei voissa ole

vahan polysokeria paalle sihdattavaksi

Kaikki aineet sotketaan yhteen, mina tein sen kasin.

Annetaan taikinan levata hetken, pyoritellaan n 3 cm

lapimittaisiksi palluroiksi, paistetaan 160 asteisessa

uunissa kunnes alkavat pikkasen saada varia.

Tarkoitus on etta jaisivat melko vaaleiksi.

Sihdataan polysokeria paalle.

Jos haluaa enempi naperrella, voi osan mantelilastuista

tokkia taikinapalluraisten paalle koristeeksi ennen

paistamista.

Mausteitahan voi vaihdella, vaikka kardemummaa tai

raastettua appelsiininkuorta vaniljan sijaan.

EDIT!

Taa ohje on Israel Aharoni-kokin keittokirjasta

Jalkiruokia eli מנות אהרונות

Makroviikot-kukkia

Kukkamakroihin osallistun talla vanhalla vuokkokuvalla

Anemone coronaria.

Muita kukkamakroja taalla.

Hyva laki tuli voimaan!

Inhottavat ja meluisat lehtipuhaltimet kiellettiin kokonaan!

Niita eivat saa enaa kayttaa niin kaupungin kuin yksityisetkaan

puutarhojen hoitajat ja pihojen siivoajat.

Meidan ilmastossammehan nama vempeleet puhaltavat yleensa

polya eika ainoastaan lehtia.

Monta vuotta sitten, viela piilolinsseja kayttaessani, sain tata

polya ja hiekkaa silmiini (ja linssien alle) keskella kaupunkia, ja

siita lahtien minulla on ollut oikein erityinen kammo naita hirvityksia

kohtaan.

Mutta kosto on suloinen!!!