Jatketaan viela Georgian muistoissa. Taallahan ei ole mitaan
(blogin aihepiiriin liittyvaa) merkittavaa tapahtunut. Retkia ei kuumuuden
vuoksi tehda, ja elama liikkuu etupaassa toimiston ja kodin valia. Kotihommista
ja anopin sapatti-illallisista ei juuri blogikirjoitukseen saa aihetta.
Eli toisena Mestian paivana kiipesimme muutamaan nelivetoiseen Mitshubishiin
ja lahdimme kolmen tunnin kuoppaisellle ja keikuttavalle matkalle Ushgulin kylaan.
Taman kylan pitaisi olla Euroopan korkein kokovuotisesti asuttu kyla.
Wikipediasta loytyy yllattaen muutama rivi paikasta myos
suomeksi.
Tuo mainittu korkeus ei ehka ole oikea, meille sanottiin 2400 metria.
Kyla on ison osan vuodesta ihan eristetty ulkomaailmasta. Heinakuussakin "tie"
oli aika haastava.
Janna pointti muuten Georgian autokannasta, siella on tosi paljon
autoja, joiden ratti on oikealla puolella. Ilmeisesti tuotu kaytettyina Japanista tms.
Yksityisessa kotiseutumuseossa saimme konsertin paikalliselta mummolta.
Kattojen kiviset katteet.
Osa taloista oli jo melkoisen huonossa kunnossa.
Nuoriso jattaa maaseudun tyon puutteessa taallakin.