Retkella Carmelin kukkuloilla

Talvi on alkanut kuivana. Tuolla pohjoisemmassa on sentaan tullut muutama sadekuuro. Kukkia loytyi ja maa oli paikoin kostea. Nuo kasvihuoneen nakoiset alhaalla ovat banaaneja. Ne on suojattu verkoilla lintujen tuhoilta.

Atlitin linnoitus. Ristiretkelaisten rakentama Chateau Pelerin.

 Sinne ei ole paasya  kun kuuluu armeijan merikommandon tukikohtaan.

Vuonna 1837 karsi myos maanjarsstyksesta. Mainitsen vaan kun tanaan monin paikoin

 tuntui taalla tuo Irakin jaristys. Mina en huomannut mitaan, vaikka 16.kerroksessa

asunkin.

Narsissit kukkivat jo.

Etelaan pain oleva rinne oli niin karu. 

Meilla toisella puolella oli ihan metsaa.

Valilla avautui taas maisemia verkkojen peittamille

 banaanipelloille jaValimerelle.

Vuoden 2010 metsapalossa palaneiden puiden runkoja oli pitkin.

Nyt on taas niin kuiva ilma ja kovat itatuulet, etta kovasti toivon

ettei tulisi lisaa naita.

Retken nuorin mietteissaan.

Lisaa kukkia. Syklaamejakin oli jo mutta niista minulla on jo tarpeeksi kuvia.

Taatelipalmut eivat voi hyvin

Viime aikoina olen nahnyt aina vaan enemman tallaisia

surullisia kuolevia taatelipalmuja kaupunkini puutarhoissa.

Siihen on syyna Rhynchophorus ferrugineus eli englanniksi

red palm weevil

Mielellani kaantaisin suomeksi Punainen palmupaholainen.

Taman trooppisesta Aasiasta levinneen tuholaisen toukat syovat 

palmun runkoa ja latvaa  ja tappavat sen nopeasti ja tehokkaasti. 

Tuholainen on levinnyt viime vuosina lahes kaikkiin Valimeren maihin. 

Etta jos taatelien hinnat nousevat tai niita ei enaa ole kaupoissa,

tassa se syy.

Puiden runkoon voi ruiskuttaa myrkkya mutta aina sekaan ei auta.

Joka tapauksessa joka puu pitaa hoitaa erikseen, ei ihan helppo homma

viljelmilla. 

Kuvia tyynella jarvella

Naita on aikaa kuvailla kun isanta kalastaa!

Korjaus eiliseen viljelykasvipostaukseen

Linkki on siis tama.

Ja bonuksena pari kukkaa pellon laidalta.

Mitahan tassa viljellaan?

Tuo ruskea kasvusto nayttaa kaukaa katsoen  ihan hoitamattomalta kesantopellolta. 

Nain ei todellakaan ole asian laita. Nykyaan tata kasvia viljellaan jo yli 

20 000 hehtaarin alueella ja Suomi on yksi suurimpia tuottajia. Valoisa kesa takaa

hyvan laadun.

Tassa lahempaa kuvaa siemenista.

Onko tuttu?

Jos ei niin taalta voi lukea lisaa.

Kukkasia Jerusalemin vuorilta

Niita loytyi viela ihan kiitettavasti.

Anagallis arvensis

Kämmekkäkasveja loytyy taaltakin. 

Iris

Juudaksenpuu on erityisen kaunis ilmestys.

Kukat kasvavat suoraan rungostakin.

Linum pubescens

Kuusama.

Ruusunenkin sattui matkalle.

Tamakin kummastus on kukka.

Arum palaestinum

Suomeksi munkinhuppu.

Ei ole juudean maalla rantakelit tanaan!

Jerusalemissa kylla petyttiin kun yolla ei maisema peittynyt valkoiseen.

Koulutkin olivat koululaisten harmiksi auki.

Meron-vuorella Galileassa on ihan suomalaiset maisemat.

Kuva taalta.

Urbaania luontoa

Isanta ajeli eilen illalla hakemaan tuttavarouvaa kotiin. Kylaan saapuessa bongasi 

ketun joka ihmetteli tien poskessa maailman menoa. 

Ja parin minuutin paasta shakaalin. Kuvien laatu vahan huono, kun ovat

isannan auton kamerasta. Se kuvaa seka ulos (hyva kolaritilanteissa todisteena)

seka etta myos sisaan (jos matkustajilla on jotain valittamista).

Ja minakin tapasin pupun aamun lenkilla. 

Pilvista voisi ottaa vaikka tuhat kuvaa....

...ja niin olen varmaan tehnytkin.

Kesan luontokuva?

Voisi olla tama? Laitan jatkossa lisaa ja tehdaan aanestys.

Ruokaaaaa!!!

Viime viikonloppuna retkeilimme kaksi paivaa Golanilla. Majapaikassamme

oli paaskyjen (olisikohan tervapaaskyja, en ole varma) pesimisaika vauhdissa.

Nama kaverit olivat jo isoja, lahes vanhempien kokoisia. Toisissa pesissa oli 

pienempia poikasia, joskus neljakin. Pesia oli joka paikassa, sisallakin aulassa

ja aulan vessoissa. Ikkunat ovat koko ajan auki ja linnut nayttivat hyvin sopeutuneilta

ihmisten laheisyyteen. 

Nalka oli niilla ainakin koko ajan.