Taidetta kivesta ja puusta

Ompa taalla ollut hiljaista viime aikoina. 

Aikaa on mennyt kirjojen kanssa, seka kevaan ja kesan

lomia suunnitellessa.

Eilen retkeilimme Jerusalemin vuorilla. 

Sielta loytyi mielenkiintoista taidetta Seka Har Adarin kadulta

etta laheiselta metsapolulta. 

Omena-veistoksen takana maisemia Tel Aviviin asti.

Kivinen lokki. Tuli kylla jotenkin albatrossi mieleen.

Galaksi.

Metsapolulla oli puuveistoksia ja toteemeja.

Musiikkia ja taidettta

Tyokaverini maalasi hienon taulun valokuvani perusteella.

Kuva on otettu Zafedin kaupungissa kevaalla.

Taidetta Armeniasta

Ensin pari kiviristia ja hautakivi Sevan-jarven rannalla olevalta Noraduz-

hautausmaalta. Nama kiviristit ovat hyvin tyypillisia Armenialle. Vanhimmat ovat

900-luvulta. Armenia oli muuten ensimmainen maa joka omaksui kristinuskon,

tama tapahtui jo vuonna 301.

 

Aiti Armenian patsas Jerevanissa. Patsas jalustoineen on 51 metria korkea.

Jerevanissa Cafesijan museon puistossa. 

Ja Sergei Parajamovin (linkki suomeksi) museossa. Parajamov oli hyvin omaperainen

elokuvaohjaaja ja taitelilija. Tassa hanen kasityksensa ensimmaisesta kosmonautista

Juri Gagarinista.

  Omakuva

Monaliisaa

Museon postereita.Museon, taiteen ja

taiteilijan tyylista tuli heti mieleen Salvador Dali.

Ratsastajapatsas Gjumrin kaupungissa. Taalla

oli iso kansanjuhla kaupungin aukoilla. Tanssia ja 

laulua, kansanmusiikkia ja paikallista poppia. Pitkanhuiskea

armeniatar nappasi yllattaen mieheni reippaaseen karkeloon

ja antoi sen jalkeen minulle kaksi mojovaa poskipusua

kiitokseksi! Nauratti niin etten saanut edes kuvattua.

Joulukuussa vuonna 1988 Gjumrin alueella sattui 6.9 Ricterin 

maanjaristys, ja jalkia on vielakin nakyvissa.  Tassa uudelleen rakenteilla

oleva kirkko ja entisen tuhoutuneen kirkon torni. 

Muistomerkki pelastajille ja yksityiskohtia.

ff

Vielakin nakyi siella taalla vaurioituneita rakennuksia, joita ei 

olmeisesti ole ollut varaa korjata eika havittaa, vaikka tuosta tuhoisasta

paivata on kulunut jo yli 25 vuotta. 

Kuuden euron Edelfelt seinällä!

Kavimme eilen Jaelin vinkin innostamana Tel Avivin "kangaskadulla" 

ja niin vain loysimmekin ison pinon Vallilan kankaita.Sielta ostimme 

taman Leikkiviä poikia rannalla" kankaan. 

Isanta kaivoi varastostaan muutaman puun patkan, rakensi kehikon ja

pingotti kankaan. 

Taulusta tuli hieno, koko noin 140 cm levea ja 85 korkea. 

Nyt se on olkkarin paraatipaikalla sohvan ylla.

Ostimme myos sen "Luxenbourgin puistossa" - kankaan mutta isanta paatti etta

se ei ole hanen makuunsa, jotenkin melankoolinen. Mitahan silla nyt tekisi,

pitaako pitaa arpajaiset? 

Tyokaverin taidenayttelyssa

Tyokaverini Yehudit on kolmen muun taiteilijanaisen kanssa pystyttanyt hienon nayttelyn pariksi viikoksi Raanannan kaupungin puiston galleriaan. Kavimme tanaan katsomassa. 

Ensin suosikkini, Yehuditin matkalta Kiinassa.

Toisena laivatelakka.

Ja kolmantena kylan tanssijat.

Yehudit on maalannut muutaman taulun Uzbekistanin valokuvieni mukaan.

Tassa valokuva:

Ja tassa hanen tulkintansa vanhusten noppapelista:

Chivan kaupungissa meilla oli kansantanssiesitys.

Ja tassa ystavani tulkinta:

Viela pari yleiskuvaa. Naissa nakyy muidenkin taiteilijoiden teosia. Oli vaan kannykka mukana, joten mitaan huippukuvia ei tullut.

 Tuo seinan ylin hahmo on mielestani hieno!

Taidetta kesanayttelyssa

Nama taulut maalannut Elena Gabbasova.

Leporannan taidekeskuksessa.

Viela viikko aikaa kayda. Miksi nayttely suljetaan jo 7/8?

Ei kai ne koulut viela silloin ala, vai alkaako? Ja miksipa ei koululaisetkin

voisi tehda retkia tuonne?