Trapetsilla

Kuusivuotiaalla on jo tulevaisuus edessaan ja ammatti valittu.

Ja taidoissakin loytyy.

Ja nakyy oikein. Tai siis ei nay. Mitaan turvakoytta tai verkkoa

ei todellakaan ollut!!!

Taksissa tapahtuu taas

Isanta oli kyytinyt tanaan Tel Avivissa homo-arabi-malli-poikaa. Natti
oli kuulemma ollutkin. Kovin oli avoimesti jutellut Tel Avivin gay-elamasta
koko matkan. Sympaattisesta keskustelusta rohkaistuneena oli sitten alkanut
kysella kuskilta, eiko han kay koskaan bilettamassa gay-klubeissa, kuulemma
siella on oikein mukavaa. Ja etta olisi tosi mukavaa ja jannaa saada joskus
toiselta miehelta "hoitoa" ja hemmottelua.
Totesin etta eikos ole kiva kun sullakin on viela kysyntaa...

Aloin sitten tosissaan miettia, ettei ole helppoa tamankaan kaverin elama.
Arabipiireissa ei yleensa suhtauduta homoihin kovinkaan suopeasti. Isannalle
on sattunut useemman kerran, etta arabitaksikuskit eivat ole halunneet homopareja
autoonsa, vaan ovat sanoneet hanelle etta "ota sina nuo".
Toisaalta myos Tel Avivin piireissa tama kaveri tuntee varmaan itsensa vahan outsideriksi,
eika vakituisen suhteen ja normaalin elaman loytaminen takuulla ole helppoa.

Muutenhan Tel Avivissa on vilkasta gay-elamaa, klubeja ja paraateja, ja myos
gay-turismia ulkomailta. Suhtautuminen heihin on yleensa aika avointa , esimerkkina
tasta 84-v anoppini, jonka naapurina asunut naispari sai aina kehuja osakseen.

Kirjoja kilokaupalla

Tanaan alkaa taas kirjaviikko, josta kerroinkin jo viime vuonna.  Paivalehden mukana
tuli viela alennuskuponkeja, joten taidampa kayda kurkkaamassa. Kotona on
kylla edelleenkin lukematon maara lukemattomia kirjoja. Niin oli nakojaan
viime vuonnakin.
Tana vuonna on myos kotikaupunkini keskustassa kirjamyynti, joten voin
tehda reippaan kavelyretken sinne. Ainahan voin palata bussilla, jos tulee
liian painava kassi.
Tuntuu etta nykyaan innostutaan kirjaviikosta vahemman kuin
ennen. Alennuksia ja tarjouksia on nykyaan ympari vuoden, ja kaikennakoiset
"nelja kirjaa satasella" kampanjat pyorivat kirjakaupoissa koko ajan. Kirjailijat
valittavat etta tama vaikuttaa pahasti heidan tuloihinsa. On jopa ehdotettu ehdotettu
lakia, joka kieltaisi uusien kirjojen myymisen tallaisissa tarjouksissa.
Taalla on kaksi isoa kirjakauppaketjua, ja siella taalla yksityisia kauppoja, jotka tuntuvat
jaavan ketjujen jalkoihin ja vahenevat koko ajan. Ketjuilla on omistuksessaan myos
kustannusyhtioita, joten kaupat tyrkyttavat sitten omia tuotteitaan ja muut jaavat
varjoon.
No eikos Suomessakin ole Akateeminen ja Suomalainen eika paljon muuta?
Niiden yhteyksista kustannusyhtioihin minulla ei ole tietoa.

Kokon polttoa hautausmaalla

Jo pari viikkoa ovat lahiston lapset keranneet innokkaaasti polttopuuta (yleensa
 supermarketeista pummituilla ostoskarryilla) Lag BaOmer juhlan nuotioon.

Taalla enempi tietoa juhlasta. Koska tyhjia tontteja on joka vuosi vahemman,
 naapurimme ortodoksijuutalaiset kayttavat hyvakseen myos hautausmaata. Tama vuonna
 nuotion poltto  sattui lauantai-iltaan, mika vahan hankaloitti asiaa.

 Sapattinahan ei saa tyota tehda, eika

 siis nuotiotakaan rakentaa. Perjantaina alettiin puutavaraa tuoda paikalle, ja tarkimmat

 rajasivat oman reviirinsa keltaisella nauhalla!

Sapatin loputtua lauantai-iltana parvekkeeltamme avautui surrealistinen naky

hautausmaalla palaviin kokkoihin, ja niiden ymparilla hyoriviin

lapsiin ja nuoriin.

Tulet leiskuivat myohaan yohon ja aamulla koko maassa oli

aikamoinen savunhaju.

Kirjoja

Tuolla Lehtokotilo mietiskeli kirjoja ja lukemisen nautintoa. Han myos mainitsi Iltasanomien julkaiseman listan 100 kirjaa jotka jokaisen pitaisi lukea. Nolottaa tunnustaa, etta varmaan vahan yli 20 olen niista lukenut, vaikka pidankin itseani aika aktiivisena kirjatoukkana. Ehka tulee tosiaan luettua liikaa niita dekkareita. Yritan myos lukea mahdollisimman paljon paikallista kirjallisuutta hepreaksi, mika sekin vie aikansa.
Viime aikoina lukemistani on Tove Janssonin Kesakirja ollut mieluinen, samoin kuin Kyllikki Villan Vanhan naisen lokikirja.
Etsin tuossa viela hepreaksi kaannettyja suomalaisia kirjoja, ja loysinkin aika listan. Ne on kaantanyt israelilainen Rami Saari, joka onkin mahtava kielinero. Han on kaantanyt hepreaksi ainakin suomen, albanian, espanjan, katalaanin, viron, unkarin ja portugalin ja kreikan kielista. Suomen kielta han opiskeli jo lukioaikoina omin voimin harrastuksena. Armeijan jalkeen han matkusti suomeen ja opiskeli myos seemilaisia kielia Helsingin yliopistossa. Vaitoskirjan han teki maltan kielen prepositioista!!!!!!!!!!!!! Apua!
Myos aikaisemmassa postauksessa mainitsemani Janiksen vuosi on hanen kaantamansa.

Ralli-museossa!

Vierailimme lauantaina Caesareassa Ralli-museossa. Kyseessa ei ole ralliautoilu, vaan taide. Museo sisaltaa etupaassa etela-amerikkalaista ja espanjalaista taidetta. Museon on perustanut liikemies ja taiteen keraaja Harry Recanati. Museo on edelleen yksityisessa omistuksessa ja sisaanpaasy ilmainen. Mottona on ajatus etta taide kuuluu kansalle, eika ole sopivaa peria sen nakemisesta maksua.Siella ei myoskaan ole opaslehtisia eika opettavaisia luentoja. Taiteessa ei ole mitaan "oppimista", ainoastaan nautintoa. Anti kaupallisuus menee niin pitkalle, etta museossa ei ole edes kauppaa tai kahvilaa.

Harmi etta kuvaus sisatiloissa on kielletty, joten vain ulkokuvat ovat minun ottamiani.

Taiteen lisaksi espanjalaistyylinen rakennus on nakemisen arvoinen. Toisen kerroksen parvekkeella on useita Salvador Dalin patsaita. Alakerrassa on myos pieni argeologinen osasto, joka esitteleen Caesarian sataman ja kaupungin vaiheita ja kaivauksia.

Argeologisen osaston vieressa on myos hauska englantilaisen Beryl Cookin nayttely. Hanen uhkeat naisensa saivat ainakin minut varsin hyvalle mielelle.

Ylapihalla otettiin aurinkoa.

Pari vuotta sitten avattiin toinen museorakennus jonka nimi on Espanjan muisto.Sisapiha on rakennettu Granadan Alhambran tyyliin. Pihalla on kuuluisien Cristofer Columbuksen suihkulahde, seka kuuluisien espanjan juutalaisten (Maimonides, Spinoza) patsaita. Itse rakennuksessa on 4 kerrosta, jotka ovat taynna vanhoja 1600-1700 vuosien maalauksia joissa aiheina Vanhan Testamentin tapahtumat.

Sisapihan varjossa oli mukava levahtaa ja ihailla aukiota.

Ulkona on myos Italian juutalaisille ja heita II maailmansodassa auttaneille italialaisille omistettu muistomerkki, korkea marmorinen obeliski.

Tama oli jo kolmas kerta kun vierailimme museossa, talla kertaa nayttamassa sita anopille, mutta itsellekin riitti viela uutta katsottavaa.

Kirjoja

Tuli tassa kirjahyllysta vastaan Paasilinnan Janiksen Vuosi. Tama on niita harvoja suomalaisia kirjoja jotka on kaannetty hepreaksi. Muita uudempia en ole nahnyt. Kirjastossa nain myos Valtarin Sinuhen ja tietysti Muumeja. Ne ovatkin vanhoja kaannoksia, 70-luvulta ja sitakin ennen.
Tuttavani kertoi etta myos Eeva Kilven ja Timo K. Mukan kirjoja olisi kaannetty, mutta tata ihmetta en ole omin silmin paassyt todistamaan.
Mitenkas teilla muilla ulkosuomalaisilla? Onko kotimaassanne paljon suomalaista kirjallisuutta?
Ja sisasuomalaiset, minka suomalaisen kirjan luulisitte olevan lukijoiden makuun ulkomaillakin?

Kirjaviikko

Israelilaiset kutsuvat itseaan "kirjan kansaksi". En tieda johtuuko se siita etta he omivat Raamatun (tai Vanhan Testamentin) itselleen vai siita etta kuvittelevat lukevansa paljon. Jaaha, vanha kunnon Wikipedia kertoo etta
ensimmainen vaihtoehto on oikein. Nimityksen ovatkin yllattaen antaneet muslimit, jotka pitavat juutalaisia ja kristittyja parempina kuin muita "pakanoita", koska hekin arvostavat tata kirjojen kirjaa.
Joka vuosi kesakuussa vietetaan heprealaisen kirjan viikkoa, joka yllattaen jatkuu 11 paivaa, joissain kaupoissa koko kuukauden.Isompien kaupunkien aukioille pystytetaan suuret maarat myyntipoytia, ja iltapaivasta myohaan yohon kustantamot myyvat tuotteitaan tarjoishinnoilla. Tallaiset myyntikampanjat alkoivat jo 1920-luvulla mutta epasaannollisesti ja kestivat kai lyhrmpaan. Kimmokkeena oli varmaan heprean kielen tutuksi tekeminen ja uudistaminen, olihan kieli ollut pois kaytosta puhekielena satoja vuosia.
Nykyisen tyylin kirjaviikot alkoivat nekin jo vuonna 1961. Muutaman vuoden ajan, pahimpina terrorivuosina, myyntipoydat pystytettiin suljetuissa paikoissa, kuten messuhalleissa, mutta viime vuosina on palattu avoimeen torityyliin. Tana vuonna nayttaa innostus olevan tavallista laimeampi. Syyna on ilmeisesti se, etta kirjakaupat myyvat kirjoja ympari vuoden erilaisten tarjousten varjossa, 3 kirjaa sadalla shekelilla, kaksi yhden hinnalla ym.
Kotikaupungissani Ramat Ganissa ei tana vuonna avattu kirjatoria lainkaan. Itsellani on niin paljon lukemattomia kirjoja jemmassa, etten taida viitsia menna minakaan shoppailemaan uutta lukemista toistaiseksi.
Kuvassa Tel Avivin kirjaviikon myyntipoytia iltavalaistuksessa.

Ruumisnayttelyssa

Kylla, ihan oikeasti! Haifan tiedemuseossa avattiin maaliskuussa nayttely (linkki avautuu hiukan hitaasti, mutta varmasti), jossa esitellaan aitojen ruumiiden ja
ruumiinosien kautta ihmiskehon anatomiaa. Luut, janteet, verisuonet, lihakset, sisaelimet ja hermosto havainnollistetaan monilla tavoin avattujen ja palasteltujen ruumiiden kautta.
Idea kuulostaa tietysti taysin sairaalloiselta, mutta oikeasti nayttely oli mahdottoman mielenkiintoinen. Avatessaan se heratti tietysti paljon kohua ja vaittelya siita, onko eettista panna oikeita ruumiita lasikaappeihin yleison pallisteltavaksi.
Ruumiit on saatu vapaaehtoisten "lahjoitusten" muodossa. Ne on kasitelty erikoisella "plastination" menetelmalla, jossa ruumiin nesteet ja osa rasvasta vaihdetaan erilaisiin polymeereihin ja silikoniin. Tama vaihe kestaa kaikenkaikkiaan vuoden. Ne nayttavatkin aika muovisilta, ja sen vuoksi ei tule niin ajateltua, etta ovatkin aitoja.
Ruumiit on aseteltu valilla humoristisiinkin asetelmiin, esim yksi kolmikko pelaa korttia. Mies soittaa kitaraa ja toinen voimistelee. Niita on availtu eri tavoilla, jotta sisemmatkin janteet ja luut tulisivat mahdollisimman havainnollisiksi.

Lisaksi on naytteilla erilaisia "palasia", kuten nivelia, sydan, ruuansulatuskanava kokonaisuudessaan (9 metria!),erikokoisia verisuonia, keuhkot (terveen ja tupakoivan) ym ym.
Me olimme nayttelyssa 2 tuntia, enempaa ei jaksaisikaan. Suuren suosion vuoksi liput kannattaa ostaa netista etukateen. Niissa on seka paivamaara etta kellonaika.
Tama nayttely on esittaa muuallakin, talla hetkella San Diegossa, Tampassa, Berliinissa ja Lontoossa. Syksylla avataan ainakin myos Zyrichissa ja Buffalossa. Nayttelyn "isa" on alunperin itasaksalainen Gunther von Hagens. Han sairasteli lapsena paljon, ehka se veti hanta myohemmin anatomian pariin ;) Han oli poliittisena vankina, muutti myohemmin Lansi-Saksan puolelle ja valmistui laakariksi ja alkoi kehitella tata sailomismenetelmaa. Ensimmainen nayttely avattiin Japanissa v. 1995. Myohemmin on ilmestynyt erilaisia kopioita ja kilpailijoita nayttelylle, ja heita vastaan on kayty useita oikeudenkaynteja.