Julie & Julia

Tanaan katsoimme hauskan Julie & Julia  elokuvan. Elokuva on kertomus blogisti-Julien paatoksesta kokata vuoden aikana kaikki Julia Childin keittokirjan ohjeet. Rinnakkain kerrotaan Julian elamasta diplomaatin rouvana  40-luvun lopun Pariisissa.Han paattaa opiskella ranskalaisen ruuan valmistusta, ja jatkossa paatyy julkaisemaan amerikkalaiselle perheenemannalle tarkoitetun ranskalaisen ruuanlaittotaiteen ohjekirjan.

Meryl Streep on mahtava osassaan, ja muutkin nayttelijat onnistuneita. Oli oikein mukavaa menna kokkaamaan omaa iltapalaa taman elokuvan ilmapiirissa.

Luontoretkella

Tanaan paatin etta kevaasta pitaa nauttia, ja jarjestin selkavaivaiselle miehelle kevyen luontoretken. Nelisen kilometria meni mukavasti, valilla huilattiin. Ilma oli taydellinen, kirkas ja raikas.

Kellokukkia ei meidan luonnossa ole kovin paljon. Nyt kuitenkin loytyi.

Orkidean sukulaisia oli seka pilkuilla etta ilman.

Viikunapuu pukkaa uusia tuoreita lehtia. Talvellahan se on ihan kuolleen nakoinen.

Lisko tykkaa auringosta.

Paikalliset nokkoset kusottavat yhta polttavasti kuin suomalaisetkin, mutta niissa on tallaisia

mukavia pompuloita koristeena.

Ristiretkelaisten raunioilla.

Lanteen nakyi merelle asti, vaikka olimme lahella Jerusalemia.

Lisaa kukkia

ja otokoita.

Vihrean kumpuilevaa maisemaa.

Matkalla oli muos luolia

joissa bongasimme pikkuisia tippukivia. Huom! Vesipisara! Vesihan tuo sita kalkkia joka vahitellen 

saostuu ja muodostaa tippukiven. 

Tama muistuttaa hyasinttia, vaan on joku ihan muu.

Ja lopuksi keitettiin kahvit tammien katveessa.

Hyvaa Paasiaista!!

Hyvaa paasiaista kaikille!!  Juutalainen paasiainen alkaa jo tana iltana juhlallisella ja ylenpalttisella aterialla, jota edeltaa  Hagada-kirjan lukeminen. Hagadassa kerrotaan juutalaisten pakenemisesta Egyptin orjuudesta. Siihen kuuluu myos lauluja, joita jokainen veisaa vahan omalla nuotillaan. Minulla on suomenkielinen Hagada, jonka sain monta vuotta sitten lahjaksi vieraillessamme Helsingin synagogassa. Taidan lukeakin omat osuuteni suomeksi, ompahan yleisolla sitten hauskaa...
Aterian aikana juodaan nelja lasillista viinia. Kisu on varmaan osallistunut aktiivisesti maisteluun.

2 vuotta sitten...

teimme paasiaislomalla kahden viikon kiertomatkan Marokossa. Aika monet israelilaiset vierailevat siella, vaikka ulkoministerio varoittaakin Marokkoon matkustamisesta.

Syyna on ehka Marokon juutalaisten maara Israelissa, he ovat yksi suurimpia etnisia juutalaisryhmia taalla.

Suurin osa heista jatti Marokon 1950-luvulla, joten vanhemmat muistavat viela lapsuutensa siella, ja nuoremmatkin haluavat tutkia suvun juuria ja nahda missa edellinen

sukupolvi on kasvanut.

Meidan 25 hengen ryhmassamme oli tosin vain nelja tai viisi Marokon sukuista matkaajaa.

Maisemat olivat upeita, ja ehdimme nahda tosi paljon, Rabatista Saharaan, Agadirista Marrakeshiin

ja paljon silta valilta.

Pepun kautta kylla oppi, etta kyseessa on iso maa, ja bussissa tuli istuttua tunti jos toinenkin.

Sunnuntaiklassikko

Eilen kavelylenkilla alkoi kuulua tama kuulokkeista, ja rytmitti mukavasti askeltamistani. Ja eikos tama ollut jopa ruotsalainen porukka?



Lisaa klassista taalta.

Paraolympics

Katselen tassa vammaisten olympialaisten jaakiekon kultaottelua, USA vastaan Japani, ja taytyy sanoa etta meno ja vauhti ovat yhta kovia kuin "terveidenkin" pelissa. Mukava nahda miten nama kaverit nauttivat urheilusta ja panostavat siihen kaikkensa. Katsomokin nayttaa taydelta. Hienoa! Lisaksi plussana se, etta Eurosport nayttaa kilpailut prime time aikaan suorana.

Sekalaista

Ihmeellista jytinaa kuului pitkaan tuolta kylpparin suunnalta. Ikkuna oli auki ja melu kuuluikin naapurin puolelta. Aanesta paatellen pesukoneessa pyorii vahintaan viisi paria lenkkareita, ja aika pitkalla pesuohjelmalla. Ainakin minun viime aikoina ostamissani kengissa lukee,ettei saa panna pesukoneeseen. Olisikohan viime paivien helteiden jalkeen hajutilanne kasvanut sietamattomaksi?

Nyt ovat kylla lampotilat palanneet normaaleiksi. Yot ovat kylmia, huomenna paivalla Tel Avivissa luvassa 18 astetta. Tanaan jopa satoi paikoitellen.

Kotimatkalla kiersin keskustan kautta, kun piti hakea pankista uusi luottokortti sen Meksikon ostosten jalkeen mitatoidyn tilalle. Osa rahoista on jo palautunut tililleni.

Onnistuin jopa shoppailemaan vahan, ostin ruskeat joustosamettiset housut talven loppualesta, ja kaksi kesapaitaa, yhteensa alle 14 euroa. Ei turhan kallista. Kiinastahan ne tulee kaikki nykyaan. Kylla sita ihmettelee, miten esim. rintsikoita myydaan taalla kolmella eurolla. Olen jopa laskenut, miten monta eri kankaanpalaa, hakasta ym rusettia tulee sellaseen, ja ompelijankin pitaa olla ammattitaitoinen, ja sitten viela kuljetus tanne ja voittoakin tehtaalle, maahantuojalle ja myyjalle. Onhan se kiva kun voi ostaa halvalla, mutta en usko etta se sinallaan maailman taloudelle tekee pitkalla tahtaimella hyvaa.

Sunnuntaiklassikko

Tama on aika uusi juttu, mutta ainakin kuvaustekniikan perusteella uskaltasin arvailla, etta tassa on tulevaisuuden klassikon ainesta. Musiikki on mukavaa myos, mutta sen kuuntelu melkein unohtuu videota katsellessa.



Muut klassikot piileskelevat taalla .

Muistikatko?

Eilen illalla tutkin pankkitilini tilaa.

Luottokortin kuukausiveloitus naytti vahan suurelta.

Muistelin etten en mitaan isompaa ole ostellut, eika laskujakaan viime

 kuussa kertynyt.

 Lahemmin tutkiessani huomasin, etta olin ilmeisesti kaynyt

Meksikossa

viime viikonloppuna. Mitenkahan se olikin paassyt unohtumaan...:)

Lentolippuja on ostettu, ja ilmeisesti musiikkiakin matkalle.

Aamusella soitin sitten Mastercardille, ja kerroin heille etta

 valitettavasti en ole Meksikossa kaynyt,

 enka kai lahitulevaisuudessa kaykaan.

 Netistakaan en ole mitaan tilannut.

 Allekirjoitin virallisen lomakkeen, korttini mitatoitiin heti paikalla

 ja keskiviikkona voin hakea uuden pankista.

 Harmi kun pitaa taas uusi salasana opetella.

Eli kannattaa tutkia pikkusen, mita sielta kortilta veloitetaan.

Ruotsalaisista viela...

Terveyskaupasta (?) loytyi tanaan viela tammoinenkin. Taitaa olla kaukoidan markkinoille tarkoitettu tama pakkaus.

H&Mn avajaisissa oli valtava tungos. Ensimmaiset jonottajat saapuivat kuulemma jo aamuseitsemalta, kun kauppa avattiin vasta kello 11. Telkkarissa nakyi, miten valtava ihmismassa ryntaa kauppaan, muutama kaatui ja melkein jai toisten jalkoihin. Uskomatonta. Vaatteita sovitettiin rohkeasti keskella kauppaa, kun 21 sovituskoppia eivat luultavasti riittaneet kovinkaan pitkalle. Taidan odottaa muutaman viikon, ennenkuin menen itse sinne ostoksille. Olisi kylla janna nahda milta kauppa nayttaa nyt illalla sulkemisaikaan. Hurrikaanikaan ei varmaan tekisi pahempaa jalkea.

Ruotsalaisten maihinnousu

Eilen avattiin Israelin toinen Ikea. Ja takuulla paljon isompi kuin ensimmainen. Myytavat tuotteet ovat tietysti ihan samat kummassakin. Uudessa kaupassa on tosin huipputason mullistus; se on maailman ainoa Ikea, jossa myydaan falafelia. Ja halvalla, annos maksaa vain euron. Yleensa falafel maksaa lahes kolme euroa. Uutisissa haastatellut kyllakin vaittivat sen olevan "mauton tai makea, kuten ruotsalainen ruoka muutenkin".

Huomenna taasen avataan maan ensimmainen H&M Tel Avivissa Azrieli-ostoskeskuksessa. Kaupan koko on valtavat 2000 neliota. Se on rakennettu elokuvateatterikompleksin "raunioille". Monissa ostoskeskuksissa on tultu siihen paatokseen, etta vuokraa saadaan neliolta paljon enemman kaupoilta kuin leffateattereilta, ja ne katoavatkin nopeaa vauhtia.

H&Mn hinnat ovat edullisia taallakin, ja kilpailun odotetaan kiristyvan. Ensi viikolla H&M avaa jo toisen kaupan Jerusalemissa. Viime vuosina tanne onkin vihdoin saapunut muutamia ulkomaalaisia kauppaketjuja, kuten Zara ja Gap, ja lisaa on kuulemma tulossa.

Kukkia ja mehilaisia

Tai ainakin jotain muita kukkafaneja

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...

Minulla on pitka karsa, yletan syvimpiin mesitippoihin.

Karvainen ja ruma.

Tyotaa kuin strutsi paansa hiekkaan.

Ei tule vilu puseroon

ja jatkossa on luvassa yhta ainakin yhta lamminta. Kannattaa varmaan siirtaa villapuserot jo ylakaappiin. Niita tuskin enaa tarvitaan.

Puutaidetta

Eilen retkeilimme vihreassa kevaan luonnossa. Kukkasista ehka myohemmin, mutta yksi retken kohokohtia oli vierailumme opasrouvamme kotona. Hanen miehensa on puuseppa, ja kotia on rakennettu 10 vuotta, kaikki omin kasin.
Puusepan erikoisuutena on vanhan puun uusiokaytto. Suuri osa kodin erikoisista huonekaluista on tehty vanhoista viini- ja oluttynnyreista puretusta tammipuusta.

Talo ulkoa.

Maisemataulu!

Ylakertaan

Kirjahylly

Penkkilaatikko

Makuuhuone

Hyllyn yksityiskohta

Ja kaiken huippu, iiihana kylppari. Ammekin puusta, eika kuulemma vuoda! Amme on mantypuuta.

Lavuaarit samaan tyyliin

Iloinen keittio

Tuolit ovat uniikkeja, mutta istumatuntuma on sama.

Taalta saa lisatietoa, myos englanniksi.

Sunnuntaiklassikko

Yhtakkia alkoi soimaan mielessa "river deep mountain high", en osaa yhtaan sanoa mista se putkahti paahan.
Mutta tassa se nyt on, Ike ja Tina Turner. Tuubista loytyy useampikin versio, tama tuntui kaikista klassisemmalta.



Muut klassikot taalta .

Mutta ei niin herkkua meillakaan

Ensi viikoksi on luvattu +35 astetta.
Gennesaretin jarven pinta on 4 metria liian alhaalla, ja talvi nayttaa olevan loppu.

Ruuhkat aamuisin ovat uskomattomat. Ilmeisesti tahan vuodenaikaan KUKAAN ei ole lomalla. Kaikki keraavat voimia/rahaa paasiaislomaa varten.
Minun paasiaislomapaivani menevat ilmeisesti hukkaan kotona lohotessa.

Busseissa on tahan asti tarvinnut 3 eli lippukorttia, joka yhtiolle oma. Nyt 2 yhtiota on siirtynyt yhteiseen alykorttiin, jota suurin osa ihmisista ei osaa kayttaa. Tama hidastaa kuskin toimintaa, painvastoin kuin on tarkoitus.

Tyopaikalla on niin hiljaista, etta varmaan kohta aletaan vahentamaan vakea. Blogien lukeminen ja oman kirjoittaminen tuntuu olevan kiinnostavin tehtava.

Porssi nousee kun rahani makaavat tililla, ja laskee kun olen vihdoin saanut sijoitettua roposeni johonkin osakkeeseen. Heti myytyani, se alkaa nousta taas.

No, taalla sanotaan etta jos nuo ovat suurimmat huolesi, niin kaikki on hyvin.

Tylsan keskiviikon ajatusvirtaa…

Ei ole helppoa...

Suomessakaan elaminen nykyaan.
Lunta on kainaloihin asti. Katot sortuvat sen painon alla. Lunta on pitanyt lapioida katolta alas, ja sen mukana on pudonnut moni tunnollinen lapiomies (kai naisiakin) yleensa huonoin seurauksin.
Nyt on suojakeli. Lumet putoavat joiltain katoilta jopa itsekseen, hyvalla onnella vain autojen paalle, huonommalla ihmisten. Lumi on yllattavan painavaakin.

Luvassa on pakkasta ja sitten vasta liukasta tuleekin.

Junat ja kiskot ovat reistailleet jo pari viikkoa. Nykyajan tekniikka on kai liian arkaa pohjolan talvikelille.
Nyt menevat bussitkin lakkoon, junat eivat lupaa lisavuoroja. Taksikuskeilla tulee olemaan kiiretta. Kalliiksi tulee matkaajalle.

Tuore ruoka loppunee kaupoista muutamassa paivassa.

Valelaakarit hoitavat sairaita arvauskeskuksissa. Jonot ehka taten lyhenevat.

Venalaisradio aloitti lahetykset Suomessa. Välittää muun muassa liikennetiedotuksia. Toivottavasti antavat myos valistusta liikennesaannoista.

Mutta Iltalehden mukaan Australialaiskylässä satoi kaloja taivaalta, joten huonomminkin on asiat jossain.