Juhlien aikaa

Tama vuonna sain ensimmaista kertaa kutsun Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivävastaanotolle. Tasta tilaisuudesta Jael onkin jo kertonut

kuvin ja sanoin taalla. En tieda miksi tilaisuus pidettiin nain paljon

etuajassa. Itse juhlahan sattuu perjantaihin, ja silloin se ei paikallisille

uskonnollisille juutalaisille sopisi. 

Nythan taalla vietetaan myos Chanukka-juhlaa. Tuolla tilaisuudessa 

sytytettiin  myos Chanukkakynttilat. Tahan tehtavaan oli kutsuttu paikallinen

seniorikansalaisten asioita hoitava ministeri. 

Chanukkaan kuuluvat oljyssa paistetut ruuat. Eli taman paivan

perheillallisille tein munkkirinkiloita. Niita tulikin mukava satsi, lahes 60. 

Teen munkit ihan vanhalla aidin vappumunkkiohjeella. Paistamiseen meilla

kaytettiin kylla jotain kovaa paistorasvaa, olisikohan ollut kookosrasvaa.

Taalla kaytan rypsioljya. Ja paalle laitan tomusokeria, aiti laittoi tavallista.

Nam! Soin "muutaman" ihan tuoreen lampimana.

Oli kesa oli mopo...

Kisulla on taalla mopo. Minulla kesa. Harmi kun se jatkuu ja jatkuu ja sateesta ei ole
tietoakaan. Sardiniassa sataa ihan liikaa. Samoin Rhodoksella ja
Marmariksessa. Miksei tanne meille tule muutamaa pisaraa?

Huomiseksi on luvattu lahes 30 astetta. Loppuviikosta pitaisi viileta mutta
sadetta ei ole Foracan nakopiirissa.

Tyokaverin taidenayttelyssa

Tyokaverini Yehudit on kolmen muun taiteilijanaisen kanssa pystyttanyt hienon nayttelyn pariksi viikoksi Raanannan kaupungin puiston galleriaan. Kavimme tanaan katsomassa. 

Ensin suosikkini, Yehuditin matkalta Kiinassa.

Toisena laivatelakka.

Ja kolmantena kylan tanssijat.

Yehudit on maalannut muutaman taulun Uzbekistanin valokuvieni mukaan.

Tassa valokuva:

Ja tassa hanen tulkintansa vanhusten noppapelista:

Chivan kaupungissa meilla oli kansantanssiesitys.

Ja tassa ystavani tulkinta:

Viela pari yleiskuvaa. Naissa nakyy muidenkin taiteilijoiden teosia. Oli vaan kannykka mukana, joten mitaan huippukuvia ei tullut.

 Tuo seinan ylin hahmo on mielestani hieno!

Outoa tonttikauppaa

Sain tuttavalta linkin, jossa myydaan tontteja Suomessa. Luvassa on joku ekologinen kyla jossa on vaikka mita, auringolla toimiva sahko, mokkeja, aktiivista lomailua ja vaikka mita palveluiita.

Iso kaupunki (Iisalmi?)  lahella ja lentokentta. Lennot muka 4.5 tuntia. Se on totta Helsinkiin. Linkki tassa, valitettavasti vaan hepreaksi mutta videon voi katsoa.
Tonttien koko 500 neliometria, siis tosi pieni, ja hinta noin 10 000 euroa.
Suomea kehutaan kauheasti, muka maan nimikin tulee sanoista "fine land", heh!

Loysin sitten toisen linkin Etuoven myyntisivuilta. Siella myydaan 4 hehtaaria (siis  40 000 neliometria) metsamaata samasta saaresta ja hintaan 38 000 euroa. Lukee ihan tarkkaan etta "Hautasaari on määritelty kaavassa metsätalousmaaksi.".

Aika outoa. Toivottavasti moni ei mene tahan mukaan!

Younet meni!

Meille tuli tammoinen sirittajasirkka vierailulle. Ensinnakin kysymys miten se 

paasi 16. kerrokseen? Mitaan uusia kasveja ei meille

ole tuotu kuukausiin. Parvekkeen kautta se kai tuli kun oli

olohuoneessa.

Toiseksikin, se piti ihan hirveaa aanta. Ihan kuin sellainen suomalainen

savuhalytin. Ei voi tajuta miten jostain elaimesta ja viela noin pienesta lahtee niin

paljon volyymeja. Jotenkin se urossirkka hankaa noita siipiaan toisiaan vastaan ja

siita se hirvea riipiva melu tulee.

Toissapaivana jo sen kuulin ja ihan paivanvalolla. En kasittanyt mista aani tulee, 

varsinkin kun tiesin etta sirkat sirittavat yleensa yolla. Se kuitenkin lakkasi aika pian 

ja jatin asian silleen. 

Eilen illalla kun tulin kotiin, kuulin sen jo kaytavasta. Tietysti hiljeni kun kuuli aanta

ja laitoin valot paalle. 

Menin sitten nukkumaan ja eikos se pahus aloittanut taas. Se siritys on niin

voimakasta ja kaikuvaa, etta sita on vaikea paikantaakin. Paatin etta pakko on,

muuten ei tule unesta mitaan. Hiivin hiljaa pimeassa ja vahitellen paikansin sen 

olkkarin nurkasta kulmasohvan takaa. Sandaali kateen ja akkia tuli kaverista

aika littea. Yleensa en kotiin tunkeavia elaimia tapa, mutta nyt en halunnut jattaa

mitaan sattuman varaan. 

Uudestaan nukahtaminen oli kylla vaikeaa taman saalistushurman jalkeen.

Koko paiva meni ihan popperossa.

Isantakin osaa kayttaa kameraa!

Israeliinkin on tullut viime vuosina paljon afrikkalaisia pakolaisia. Yksistaan Tel Avivissa heita asuu monia tuhansia. Reitti Egyptin ja Siinain kautta on ollut vaikea, heita on matkalla riistetty, raiskattu  ja kiusattu kaikilla mahdollisilla tavoilla. Onneksi monet ovat loytaneet edes jonkinlaista tyota ja heita nakee paljon hotelleissa, ravintoloissa ja kaikenlaisissa siivoushommissa.

Isanta sai aamukierroksellaan ihan kannykalla hienoja kuvia, tassa taisi olla morsian ja sulhanen. Niin kauniita asuja ja varmaan jokaisella oma koskettava tarina kerrottavana.

Lauantaisin naita naytoksia nakee, taidan ensi viikolla lahtea omankin kamerani kanssa liikkeelle. 

Life is beautiful

Mielikappaleeni aina! Esittaa israelilainen Achinoam Nini.
Tuo hyvan mielen aina uudestaan. Voisin katsoa ja kuunnella sen uudestaan
vaikka kuinka monta kertaa.

"The song is a vocal version of the theme song from Roberto Benigni's Oscar-winning film "Life is Beautiful".  "

Tama elokuva kertoi keskitysleirille joutuvasta juutalaisesta isasta, joka halusi esittaa
pojalleen tilanteen hassuna leikkina. Niin surullista ja kaunista.

Makrohaaste 121 - aika

Isukin vanha hopeinen taskukello sopii varmaan hyvin tahan

haasteeseen.

. 

Erikoisuutena 24 tunnin kellotaulu. 

Toimii edelleen loistavasti. 

Sisuskalut kuin uusia.

Rataspyorien liikkumista on janna katsoa. 

Vanhaa kunnon Leijona-merkkia.

Kannessa ylhaalla nakyy tahti, josta tulee mieleen juutalaisten

Davidin tahti. Olisiko ollut juutalainen kelloseppa vai mika merkki tama on? 

On siella joku sarjanumerokin. Olisi kiva tietaa enemman kellon

historiaa.

Lisaa aika-makroja taalla.

Onko teidankin lukulistoihin tullut tallaisia "hairikoita"?