Toinen kukkakooste retkelta

Puolentoista viikon paasta oli suunnitteissa reatki Galileaan Taborin vuoren lahelle.

Siella piti olla villien lupiinien kukinta parhaimmillaan. Tanaan retken jarjestaja

ilmoitti etta lupiinit voivat hyvin huonosti ennatyskuivan talven jalkeen, ja 

retkikohde muuttuu. 

Onneksi lotyi yksi lupiinikuva arkistosta. Yleensa niita ovat siella niityt sinisenaan. 

Syklaamikollaasi

Syklaamit kukkivat nyt valtavin maarin. Niita riitti lauantain retkella!

Ihan pienista kiven koloistakin niita jaksaa nousta.

Etelassa on satanut vahan enemman, ehka siina syy.

Tai sitten juurimukula on kerannyt voimansa jo viime talvena eika sita

kovinkaan paljon kiinnosta taman vuoden kuivuus.

Siina tapauksessa enti talven kukinta jaa kylla huonoksi. 

Aika nayttaa. 

 

Uusi yritys retkelle!

Lauantaina sitten lahdemme vihdoin luontoon kirmailemaan.

Retkenhan piti olla viime viikolla mutta se peruttiin sateen vuoksi, jota ei sitten

juuri tullutkaan. 

Retken jarjestajat tekivat jo alustavan kierroksen ja lahettivat houkuttelevia

kuvia. 

Taalla ollaan Davidin ja Goljatin jalanjaljilla. Wikipedian 

tietoiskussa on tapahtumaa vaikka milta ajanjaksolta.

Sitten luvassa lisaa vihreaa maisemaa, laiduntavia vuohilaumoja

ja kukkivia mantelipuita. 

Tampereella on 853 pulua ja muita uutisia

Tanaan tuli luettua lapsuudesta niin tuttu Aamulehti tarkkaan

kun sen nakoislehti oli kaikkisen saatavilla jakeluhairioiden vuoksi.

Lehden sivulla 3 oli mielenkiintoinen ja huvittavakin artikkeli Tampereen

puluista ja niiden maarasta. Ovat kuulemma kovasti vahentyneet viime vuosina

ja joitain asukkaita se harmittaakin.

Laskettuja puluja oli nuo 853 mutta laskijan mukaan ehka osa meni piiloon

kriittiseen aikaan ja oikeasti puluja on ehka jopa tuhat. 

Onnekkaat tamperelaiset! Meilla on taalla tuhat pulua varmaan sadan metrin

sateella kotitalostani. Pesimispaikkoja on runsaasti tornitalojen koloissa ja 

pyykkiparvekkeiden tasanteilla. Ruokaakin riittaa kun jotkut arsyttavat ihmiset

oikein kantavat niille leivantahteensa ja ripottelevat ne pitkin puistikoita

sotkemaan kaytavia ja nurmikoita. Tyomatkallakin on yksi kohta jossa ne 

mokomat istuvat ylhaalla sahkojohdoilla ja odottavat ruokaa. Aika kujanjuoksua

kun siita menee alitse ja toivoo ettei tule tuoretta pulunpaskaa paalle. 

Usein kuuluu asfaltilta sellainen plots plots sen merkiksi etta on lahelle

osunut. 

Meilla taman paivan ykkosuutinen oli kun Tel Avivin keskustassa 

naamioituneet miehet ampuivat jonkun pikkurikollisen autoonsa, keskella

paivaa vanhan juna-aseman vieressa. Tasta paikasta kertoi juuri Jael kun

kavi siella suklaafestareilla. Festarit olivat viela tanaankin, eli vakea oli

takuulla liikkeella suurin maarin. Mafian vertaista touhua.
Ja naita juttuja on ihan viikottain. Yleensa kylla laitetaan
pommi autoon, joka sitten rajahtaa kun silla alkaa ajaa.
Viimeksi ihan koulun ja lasten hoitopaikan vieressa. Onneksi se
oli yolla joten kukaan sivullinen ei loukkaantunut.
Miten seuraavalla kerralla? 

Toinen uutinen oli rankkasateet pohjoisessa, jotka jattivat Naharian 

kaupungin aika ikavaan tilaan. 

Kuvat netista.

Meilla taalla ei satanut laheskaan nain paljon. Pari kolme tuntia tuli

aika hiljaista sadetta, mutta tassa tilanteessa pitaa siitakin olla kiitollinen.

Piti sateen vihdoin tulla

Toistaiseksi sadetutkan kuva nayttaa talta. Eli luultavasti turhaan
siirrettiin huomisen retkea viikolla. No, Brittein saarten talvi on kuulemma
sateisin 200 vuoteen. Meilla ilmeisesti painvastoin.

Isanta on kylla tyytyvainen, kun suhailee taksillaan ees taas, ilmeisesti
Valentines on saanut vakea liikkeelle, kun kuski ei illallisellekaan ehtinyt.
Taalla paiva on rakkauden paiva, eika ystavan paiva, niin kuin se on
Suomeksi kaannetty. Kaupallinen "juhla", mutta kai se on hyva kun
saa ihmiset kuluttamaan ja talouden pyorat pyorimaan.

Kuuden euron Edelfelt seinällä!

Kavimme eilen Jaelin vinkin innostamana Tel Avivin "kangaskadulla" 

ja niin vain loysimmekin ison pinon Vallilan kankaita.Sielta ostimme 

taman Leikkiviä poikia rannalla" kankaan. 

Isanta kaivoi varastostaan muutaman puun patkan, rakensi kehikon ja

pingotti kankaan. 

Taulusta tuli hieno, koko noin 140 cm levea ja 85 korkea. 

Nyt se on olkkarin paraatipaikalla sohvan ylla.

Ostimme myos sen "Luxenbourgin puistossa" - kankaan mutta isanta paatti etta

se ei ole hanen makuunsa, jotenkin melankoolinen. Mitahan silla nyt tekisi,

pitaako pitaa arpajaiset? 

Huivi edistyy vahitellen

Ei ole pahoja virheitakaan tullut toivottavasti. 

Pari kuvaa puistolenkilta

Aamulla paasin isannan kyydissa vahan kauempana

olevaan isoon puistoon. Heti alkumetreilla pelastyin

kun yksi kissa oli siella niin potkollaan etta ajattelin

onko hengissakaan.

Olihan se. Rusketti vaan massuaan helmikuun auringossa. Muuten hyvin tarkea kissoihin

liittyva huomio; venalaissyntyiset ihmiset sanovat kissalle ksss ksss , niin kuin me 

suomalaisetkin. Israelilaissyntyiset sanovat psss psss.

Puistokierroksen lopussa alkuikin kuulua reipasta rytmikasta rummutusta. 

Siella oli koululaisten tapahtuma. Trampoliineja, nyrkkeilytyynyja ja nama 

reippaat rummuttajat.  Metalliset pallot oli laitettu pienten jakkaroiden paalle 

ja hyvin tytot paasivat "kapellimestarin" mukana rytmiin mukaan. 

Pojat olivat ujoina takana.

 

Darom adom eli punainen etelä!

Nain kevaan lahestyessa (missa se talvi oli?) vietetaan taalla Punaisen etelan

happeningia neljan seuraavan viikonlopun ajan. 

Punainen tulee naista vuokoista jotka kukkivat etelan niityilla juuri nyt. 

Kaivelin kuvavarastosta  muutaman otoksen.

Kukkien lisaksi on on kaikenlaista ohjelmaa. Toreja, ruokaa ja tietysti paljon 

liikenneruuhkia kun Tel Avivin seudun asukkaat tunkevat pienille etelan teille. 

Meillakin on viikon paasta retki talle seudulle. Onneksi on bussi ja 

karsivallinen kuski eika meidan tarvi ratissa hermoilla.

Ristiin rastiin

menivat pilven huitaleet. Tuskin olivat lentokoneiden jatoksia

kun siviilikoneet eivat taalla nain moneen suuntaan mene ja armeijan lentokoneet

eivat yleensa lauantaisin kovin paljon lentele. 

Sateita ei ole tiedossa edelleenkaan.

Lipstikka kasvaa

Suomesta kesalla ostamani lipstikan sieenet itivat

ja kasvavat. Saa nahda tuleeko niista puolitoistametrisia

kuten pussukan kyljessa luvataan.

Krassikin kukkii. Sen siemenet pollin viime kevaana

jonkun talon pihasta.

Eilen kylvin pariin ruukkuun myos Suomen kotipihalta kerattyja

akileijan siemenia.

Niista kukista ei kuvaa loydy. Ovat jo yleensa

siemenvaiheessa heinakuun puolivalissa kun

me Suomeen saavumme.

Niista perunoista ei kovin paljon sato tullut. Pari kolme

mukulaa siemenperunasta. Syotya ne tuli, ei kylla

oikein uudenperunan makua ollut.

Hylje? Tyomatkalla bongattua osa 5

Mikahan tama kyltti on? 

No toisesta kuvasta selviaa etta polkupyorahan siina on myytavana. 

Myyjan kannattaisi ehka kayttaa rahat sitten enkun kurssiin. 

Ei sen puoleen etta minunkaan oikeinkirjoitukseni mitaan ihmeellista

olisi, mutta tama oli jo hauska.