maanantai 10. lokakuuta 2011

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Malta 4

Ei se viela loppunut! Neljantena paivana matkustimme Gozon saarelle.
Siella asuu noin 30 000 asukasta, suurin kaupunki on Victoria. Saarelle vie
autolautta, joka kulkee 45 minuutin valein. Myohastyimme tietysti pari minuuttia,
bussien ja lauttojen aikatauluilla ei ilmeisesti ole mitaan yhteytta.
Vastaantuleva lautta. Taustalla karua Gozoa. 

Talla kertaa satamassa odottivat tallaiset "hepat". Jatimme nekin 
omaan arvoonsa, ja nousimme tavalliseen paikallisbussiin joka vei meidat
Victoriaan. Siirryimme heti tutustumaan vanhaan kaupunkiin, Citadellaan. 

Paivan kirkko. 

Kaktushedelmia muurien lomassa. Samanlaisia sabres-hedelmia kasvaa taallakin. 
Maltalla naiista tehdaan vaaleanpunaista, mielestani aika mautonta, likooria.

Maisemia Citadellan muureilta. 

Ja folklore-museon ikkunasta. 

Monissa ovissa on tallainen ruokoverho. Ehka se suojaa puista ovea auringon
paahteelta, tai sitten antaa ilmavaa suojaa kadulla kulkijoiden katseilta. 

Kadunkulmaa Victoriassa. 

Siestaa torkkumassa. 

Parvekkeita ei puuttunut taaltakaan. 

Sitten saaren lansipaahan, jossa Azure Window (sininen ikkuna) on yksi Gozon 
paanahtavyyksista. Siella isanta kiipeaa  juuri poseeraamaan.

Sinisen ikkunan vieressa on pieni suljettu lahdenpoukama, josta johtaa  tallainen
tunneli avomerelle. Lahdimme varttitunnin pikaristeilylle.

Ikkuna meren puolelta. Kiipeily sinne on ankarasti kielletty, koska kaaren pelataan
sortuvan lahitulevaisuudessa. Viime vuosina isoja osia siita on pudonnut
mereen. Kuvaa tarkemmin katsellessa huomaa, etta jotkut viis veisaavat
varoituksista.


torstai 6. lokakuuta 2011

On se sitruuna vaan ihme aine

Yritin valkaista tahraista tiskiallasta kloriitilla, ei auttanut.
Puolen sitruunan mehut ja varttitunti odotusta, ja sehan on kuin uusi.
Taman altaan plussana on, etta sen voi liittaa nain
saumattomasti keittion tasoon. Miinuksena
hieman huokoinen materiaali joka saa tahroja teesta,
hedelmien mehuista ym.

Malta 3

Tanaan kohteena Mdina saaren keskella. Mdina on ollut aikonaan Maltan paakaupunki.
Onneksi tanne oli suora bussi, eika tarvinnut lahtea Vallettan kautta nytkyttelemaan.
Muuten taydet pisteet karsivallisille bussikuskeille, jotka jaksoivat hyvantuulisesti
opastaa turisteja ja ajaa kapeita kujia ruuhkissa.

Taas olisi ollut heppakyytia tarjolla, ja viela nain koristeellisilla karryilla. 
Pollella sulkakin paassa. 

Tasta sisaan.  Mdina on tietysti muurien ymparoima. Se on
sanan arabiankielinen merkityskin; kaupunki
muurien sisalla.

Aika erikoinen marmorikuva oli tassa kirkon lattiahaudassa. 

Ja natteja ikkunoita. 

Kupoli taivaan sineen. 

Leppoisia sisapihoja.

Taidelasia.

Monenkirjavia.

Ja sinisia (onko Riittan makuun?)

Sarja ovia. 

Kavimme myos hautaluolissa, joista ei kovin kummoisia kuvia saanut. 

Ohdakkeet jaksavat kukkia kuivan kesan jalkeen.
Ihan matalana maassa ilman vartta. 

Dinglin kallioita saaren etelarannikolla.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Malta 2

Toinen paiva valkeni pilvisena ja vahan tuulisena. Loistava
kaupunginkiertelyilma. Eli Vallettaan taas.

Palatsin kaytavia. 

Tumman juhlavia saleja. 

Ja tietysti asemuseo haarniskoineen. 

Hepan kypara. 

Ja ratsastajan. 

Suihkulahde Vallettan paaportin edessa. 

Koristeellinen ovenkahva. 

Vahtitorni linnoitusmuurin kulmassa. 

Sarja ovia. Talojen numerot menivat monin paikoin hassusti, eli
yhta puolta katua perakkaiset numerot, esim 1, 2 , 3 ja sitten
kadun lopusta toista kautta takaisin 4, 5, 6 eika toisella puolella
parilliset ja toisella parittomat, niin kuin yleensa on tapana.

Ja parvekekin pitsiverhoineen piti taas kuvata. 

Fotogeeniset pilvet muuttuivat ukkoskuuroksi, joka kuitenkin lopui lyhyeen,
muuttuakseen tihkusateeksi.
Valokuvat onnistuvat pilvisella saalla ihan erilailla kuin auringossa.

Emmehan unohtaneet parvekkeita? 

Yksi Vallettan vastapaisia kaupunkeja erottavista lahdista. 

Monissa ovissa oli tallaiset portit. Ilmeisesti estamaan lapsia juoksemaan
suoraan kadulle.


tiistai 4. lokakuuta 2011

4.10.

Mietin aamulla etta on jotenkin tutunoloinen paivamaara.
Ajattelin etta olenko taas unohtanut jotkut synttarit. Sitten muistin etta
juuri tana paivana, aika monta vuotta sitten, tulin ekaa kertaa Israeliin.
Tarkoituksena oli pitaa valivuosi lukion jalkeen, ennen yliopistoon menoa.
Puoli vuotta vapaaehtoisena kibbutsilla oli helppo ratkaisu. Tyo, majoitus
ja taysihoito, kerran kuussa retki ja takuulla lumeton talvi. Jossain vaiheessa
huomasin etta kylla taallakin voi kylma olla, ja tilasin isukilta Suomesta lisaa
villapaitoja!
Talvi meni nopsaan. Toita oli seka muovitehtaalla etta avokaadopelloilla.
Vapaa-aikana liftailimme ympari maata, kavimme appelsiinivarkaissa ja
soimme paljon falafelia.
Kevaalla palasin Suomeen ja syksylla aloitin farmasian opinnot Helsingissa.
Mielenkiintoisin kurssi taisi kylla olla teologisesta tiedekunnasta loytamani
nykyheprean kurssi. Puolitoista vuotta opintoja riittikin minulle ja tulin tanne
uudestaan, ja sille tielle sitten jain.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Malta 1

Saavuimme Maltalle jo aamulla, ja saimme hotellihuoneenkin
onneksi heti. Laukut sinne ja Valettaa tutkimaan. Kavelimme rantaa pari kolme kilometria
ja sitten paatimme jatkaa bussilla.
Yllattavan ruuhkaista oli liikenne.


Eka nahtavyys oli St. Johns Co-Cathedral  joka olikin korea.

Lattia oli taynna koristeellisia marmorisia hautakivia. Nama kirkon lattiassa olevat
haudat jaksavat aina ihmetyttaa miestani. Han tuntee olonsa epamukavaksi 
tallatessaan haudalle. 

Sitten puistoon. 

Ja mittaamaan Valettan pitkia ja suoria katuja. Tama jarjestelmallisyys onkin
aika erikoista. Yleensa vanhat kaupungit ovat sokkeloisia. Valletta onkin kai
maailman vanhin moderniin tyyliin suunniteltu (ja todella suunniteltu) kaupunki.


Puiset parvekkeet ovat jokainen oma persoonansa. 

Lisaa rantakatua. Puita ei katujen varrella juuri ollut.
Tama oli poikkeus.

Ihmeteltiin isojen rahtilaivojen  tuloa ahtaaseen satamaan.

Kaveltiin omin jaloin ja annettiin hepan torkkua.  

Katseltiin ja ihmeteltiin vastarannan linnoituksia.  

Ja tata jattiristeilijaa. Ettei vaan olisi rakennettu Suomessa?

Hairittiin kisun paikkareita.

Ja kavuttiin valokuvanayttelyyn naita rappuja pitkin.

Askelmittariin tuli yli 20000...

Piffit Avenue-ravintolassa ja uni maittoi.