Tanaan isanta lahetettiin torille ostamaan tuoretta korianteria. Sita tulikin sitten 20 isoa nippua. Ne pestiin kylpparissa ja leviteltiin kuivumaan sanomalehtien paalle parvekkeella. Naapurit jos katsoivat, ajattelivat varmaan etta olimme istuttaneet nurmikon partsille, kun koko lattia oli ihan vihrea.Sen jalkeen koko ruohokasa jauhettiin lihamyllylla. Peraan laitettiin valkosipulia, jeeraa, suolaa ja ja hiukan kardemummaa. Ja tietysti iso pussillinen kuivattuja chilipippureita. Siina vaiheessa paanahka alkaa hikoilla tulisten aromien vuoksi. Mossoa pitaa toki maistella useampaan kertaan, kunnes suu on ihan turtunut. Lopuksi piti kaivella kaikki kaapinperat jotta loytyisi tarpeeksi pienia lasipurkkeja. Siina olikin homma, kun isanta oli suurpiirteisena miehena ostanut korianteria suunnilleen 2 kertaa enemman kuin olin suunnitellut. Oli kuulemma niin halpaa ja tuoretta.
Astioiden ja lihamyllyn osien peseminen on melkoinen extreme-laji. Jos niiden paalle erehtyy laskemaan kuumaa vetta, chilihoyryt saavat aikaan hirvean yskankohtauksen. Lisaksi pitaa muistaa, ettei kannata muutamaan tuntiin tunkea sormia silmiin eika muihinkaan arkoihin paikkoihin. Siis vaikka kadet olisi kuinka pesty!
Tama jemenilainen shug-nimella (shuq) tunnettu "pesto" kay moneen tarkoitukseen. Raastetun tomaatin kanssa sita kaytetaan jemenilaisten ruokien kastikkeena. Sita voi sekottaa keittoon, Bolognese-kastikkeeseen, levittaa voileivan valiin tai minne tahansa.
2 kommenttia:
Ohoh, teillähän tehdään shugia kertaheitolla valtava määrä! Itse teen sitä max. 2 purkkia kerrallaan.Pakkaseenko menee suurin osa? Mä rakastan shugia!!!!
Kylla, pakkaseen menee. Yleensa tulee semmonen 12-14 purkkia, mutta nyt tuli enemman "kun se oli niin halpaa se korianteri". Ei se niin kauan kesta kun menee anopille seka muille sukulaisille ja tuttaville.
Lähetä kommentti