Kevaan ensimmainen korkean paikan kammosta piittaamaton hyttynen on
singahtanut 16.kerroksen kamppaamme ja onnistui iskemaan karsansa
ranteeseeni. Ja toinen (tai se sama) inisi korvani juuressa juuri nyt. Laitoin
makuuhuoneeseen myrkkykarkoittimen. Toivottavasti eivat haittaa untani siella.
Takalaiset hyttyset ovat pienempia ja nopeampia kuin suomalaiset joten karpaslatkalla
niita on lahes mahdoton saada kiinni.
Aivopestyt suklaauhrit
8 tuntia sitten
2 kommenttia:
Minua taisi yksi sellainen nyt illalla puraista selkään...
Mistahan niita tulee kun ei varmaan latakoitakaan ole?
Muistan kun muutimmr tanne ja naapurit valittivat hyttysista ja olimme ihmeissamme etta nainko korkealle ne yltavat. Onneksi TORAKOITA on tahan mennessa ollut vaan yksi huimapaa viime kesana.
Lähetä kommentti