Ensin pari kiviristia ja hautakivi Sevan-jarven rannalla olevalta Noraduz-
hautausmaalta. Nama kiviristit ovat hyvin tyypillisia Armenialle. Vanhimmat ovat
900-luvulta. Armenia oli muuten ensimmainen maa joka omaksui kristinuskon,
tama tapahtui jo vuonna 301.
Aiti Armenian patsas Jerevanissa. Patsas jalustoineen on 51 metria korkea.
Jerevanissa Cafesijan museon puistossa.
Ja Sergei Parajamovin (linkki suomeksi) museossa. Parajamov oli hyvin omaperainen
elokuvaohjaaja ja taitelilija. Tassa hanen kasityksensa ensimmaisesta kosmonautista
Juri Gagarinista.
Omakuva
Monaliisaa
Museon postereita.Museon, taiteen ja
taiteilijan tyylista tuli heti mieleen Salvador Dali.
Ratsastajapatsas Gjumrin kaupungissa. Taalla
oli iso kansanjuhla kaupungin aukoilla. Tanssia ja
laulua, kansanmusiikkia ja paikallista poppia. Pitkanhuiskea
armeniatar nappasi yllattaen mieheni reippaaseen karkeloon
ja antoi sen jalkeen minulle kaksi mojovaa poskipusua
kiitokseksi! Nauratti niin etten saanut edes kuvattua.
Joulukuussa vuonna 1988 Gjumrin alueella sattui 6.9 Ricterin
maanjaristys, ja jalkia on vielakin nakyvissa. Tassa uudelleen rakenteilla
oleva kirkko ja entisen tuhoutuneen kirkon torni.
Muistomerkki pelastajille ja yksityiskohtia.
ff
Vielakin nakyi siella taalla vaurioituneita rakennuksia, joita ei
olmeisesti ole ollut varaa korjata eika havittaa, vaikka tuosta tuhoisasta
paivata on kulunut jo yli 25 vuotta.
2 kommenttia:
Mulle Jetevan on tuttu nimi vanhoista sosialismin aikoisista vitseistä, niissä esitettiin aina joku kysymys radio Jerevanille, jonka vastaus alkoi aina sanalla "periaatteessa". Armeniasta en häpeäkseni tiedä yhtiläs mitään.
Allu,
no nythan sitten saat kauttani maasta kunnon tietoiskun. On viela tulossa lisaakin. Ei nyt ole oiken muutakaan asiaa, kun paikallinen tilanne pysyy blogin ulkopuolella ja retkia ei kesalla ole.
Lähetä kommentti