Sarjassamme isanta ihmettelee:
Ensin aika kotitekoisen nakoinen kulkuvaline,
ja sitten vanha sanomalehden latomakone(?) joka valoi sulasta lyijysta
kirjaimet joiden avulla tehtiin laatat ja lehti painettiin. Isansa oli tammoisen
kanssa aikoinaan toissa, ja konekin kuulemma samanmerkkinen.
Varikkaita ovia on aina kiva kuvata.
Luostari matkan varrella.
Siella oli myynissa erilaisia pienia metallijuttuja, ilmeisesti mita halusi
rukoilla tai pyytaa. Tervetta jalkaa, vauvaa, puolisoa...
Uuni, mylly ja oliivioljyn tekemiseen tarkoitettu puristin.
Ja pieni patikkaretki rotkon kautta rannalle.
Nakyyko kiipeilija?
Siella se on, melkeen jo ylhaalla.
Kesalla taalla voisi olla kiva uida. Nyt meri oli kylma ja aallokkoakin riitti.
Kappeli patikkapolun varrella.
Lisaa kiipeilijoita. Yksi pari jonka naimme, oli ihan harmaatukkainen
ja varmaan kuusissakymmenissa.
Vanhakohan tama puu mahtaa olla?
Ja viela Matala-paikan rantaa. Taalla luolissa asustelivat hipit 70-luvulla.
2 kommenttia:
Kylla on ollut upeita reissukuvia, kiitti niista!
Olipas siinä puusta tehty taidetta. ja komeat oli ovet. Aina ulkomailla miettii noita värejä, että miksi meillä Suomessa ei ole noin värikästä. Mutta luulen, että ne ei vaan sopisi tänne, me ollaan väritön kansa:)?
Lähetä kommentti