Ateenassa, toinen paiva

Edellisyon kahden tunnin unien jalkeen nukuimmekin suloisesti.

Asunto oli uskomattoman hiljainen. Mikaan kaupungin haly tai

viereisen baarin aanet eivat sinne kuuluneet. 

Keitimme kahvit ja lahdimme Akropolis-museon suuntaan.

Matkalla napostelimme tiropitan eli filotaikinaan tehdyn

juustopiiraan. 

Museo aukeaa jo kello kahdeksan ja sinne kannattaa menna aikaisin, ennen

kuin lukemattomat koululaisryhmat ja varsinkin risteilyaluksilta tulevat

retkelaiset valtaavat sen. Lippu maksaa vain 5 euroa. 

Eka kerroksessa ei saanut kuvata, mutta sitten jatkossa olivat nama karyatidi

naiset sielta kukkulalta. Nama ovat ne alkuperaiset. Kukkulalla olevat ovat

jaljennoksia. Niitahan oli kuusi, yksi niista on taas tyypilliseen brittitapaan

kahvelletty British Museumiin. Ja tuo oikeanpuolinen saanut osuman turkkilaisten

tykinkuulasta.

 Isanta kiinnitti huomioni tyttojen komeisiin letteihin. Pikkasen paksumpi kuin omani.

Mutta kylla minakin osasin ihailla naita komistuksia.

Tassa kopioita Parthenonin temppelin paadyista. Jumalat Athena ja Poseidon

kilpailivat asukkaiden mielipiteista. Poseidon tarjosi suolaista vetta ja Athena

maailman ensimmaisen oliivipuun. Han tietysti voitti. 

Toisessa paadyssa Zeuksen paasta syntyi ...joku, en nyt muista enaa. 

Legoistakin voi rakentaa Akropolis-kukkulan. 

Naytteilla oli myos aineita, mista saatiin vareja. Siis nuo kaikki patsaat 

olivat aikoinaan myos vareilla maalattuja eika valkoisia.

Museon ikkunoista ja kahvilasta naki hyvin itse Akropolis-kukkulan. 

Palasimme asunnolle ja iltapaivalla lahdimme opastetulle kavelyretkelle. 

Athens free walking tour tarjoaa tallaisia. Olimme jo Krakovassa tutustuneet

saman tyylisiin. Ilmainen ja lopussa tippia vaan tuntuman mukaan. 

Ensin ihmettelimme naita poikia jotka vartijoivat seka parlamenttitaloa etta 

paaministerin asuntoa. Kopsottelivat kolmikiloisilla kengillaan ees taas. 

Kiersimme isossa puistossa

jossa oppaamme selitti taas naista pylvaista, olikohan tama se joonilainen?

Muuten joku ryhmastamme kysyi politiikasta ja paaministerista ja

siitahan opas syttyi.

Katselimme Panathenaic stadionia jossa pidettiin ensimmaiset modernit olympialaiset.

Koskas ne olikaan, 1896 kai. 

Uusklassisia rakennuksia sen vieressa. Nyt kogressikeskus.

Korinttilaisia pylvaita toki!

Vahan mosaiikkia

Ja se Herodeksen temppeli jonka kuvasin  edellisena paivana ylhaalta.

90747 askelta Ateenassa

todistaa askelmittarini. 

Kuusi paivaa, kaikki liikkuminen jalan. Kaytimme metroa vain lentokentalta

kaupunkiin ja takaisin. 

Ateena ei ole ollut varsinaisesti matkakohdehaaveissani koskaan ihan 

karkisijoilla. Nyt kuitenkin sattui sopiva ajankohta. Toimistosta "pakkolomaa" 

pyhien vuoksi, miellyttava vuodenaika saiden puoleen, ja myos pieni laiskuus

sen suhteen, etten viitsinyt suunnitella mitaan road trip-tyylista reissua.

Nehan ovat meidan suosikkeja, mutta ainakin Valimeren seudulla kivempia

kevatpuolella, kun luontokin on vihrea. 

Lento oli taas mukavaan inhottavaan aikaan, kello 5 aamulla. Kun taalla

pitaa olla kentalla kolme tuntia ennen, jaivat younet aika vahalle.

Onneksi lentoaika on vaan kaksi tuntia, ja Aegeian-yhtion koneessa oli

jopa suht hyvat jalkatilat ja jopa pienta tarjoilua. Metrolla paasimme

sujuvasti Symtagma-aukiolle kaupungin keskustaan. Sielta muutama minuutti

kavellen Airbnb-asunnollemme. 

Asunto sijaitsi vanhassa Plakan kaupunginosassa. Sijainti paras mahdollinen 

kaupunkilomalle. Hyvat arvostelut edellisilta vierailta. Hinta 290 euroa 

viidesta yosta. Ainakin meille tallainen asunto on kivempi kuin hotellihuone. 

Varsinkin jos viivytaan pidempaan, ja asutaan keskustassa, jossa lahin 

kahvila on viereisessa talossa ja aamiainen hoituu silla. Autoreissulla

maaseudulla hotelli on on kylla hyva. 

Vuokraisantamme Chris oli vartin myohassa mutta lahetti siitakin tekstarin.

Hyvalla syylla myohassa, kun oli hakenut kipean kissansa laakarista 

(juu ei mikaan tekosyy, naimme kissareppanan autossa).

Alkuun oli suunnittelilla vahan lepoa lyhyiden younien paikkaamiseksi,

mutta eihan sita malttanut. Heti vaan Akropoliksen kukkulalle. 

Ostimme 30 euron liput joihin kuului sitten monia muitakin arkeologisia

paikkoja, joissa sai lipulla kayda viiden paivan aikana.

Linkit tassa ovat suomeksi kaikki, kun niiden tietoja on turha tanne kopsata.

Kannattaa lukea, minakin aion tehda sen nyt vahan jalkikateen (punastuu)!

Herodes Atticuksen teatteri. Siella nykyaan esityksia.

Vakea riitti mutta ei liikaa tungokseen asti.

Erekhtheion jossa tama kuuluisa karyatidi-pylvaikko. 

Dionysoksen teatteri. 

Maisemia kukkulalta. Taustalla Lycavittos-kukkula.

Zeuksen temppeli.

Tasta kattokuvasta voisi saada hyvan palapelin.

Jatkoimme matkaa Hefaistoksen temppelille.
Olipa hyva kun koulussa aikoinaan opimme ne pylvaiden muodot. Joonilainen,
doorilainen ja korinttilainen, muistatteko ne erot??

Matkalla oli tammoisia pysteja, olisivatko hautamerkkeja.

 Ja viela muutama komea patsas.

Lounaan ja illallisen valimuoto Carte Postale ravintolassa. Hyva kreikkalainen salaatti,
lampaankyljyksia ja puoli litraa talon valkoviinia. Vilkkaan kavelykadun
vieressa, joten yksi parhaimmista harrastuksistamme, eli peoplewaching sujui myos.
Voiko sen parempaa toivoa.

Tasta valuimmekin vahitellen matkamuistokujia pitkin ansaittuun lepoon.

Sirkus tulee kaymaan

Kanadalainen Circue Eloise on tulossa tanne marraskuussa.
Isanta ei halua sita lahtea katsomaan mutta minapa ostan itselleni
lipun ihan parhaalta paikalta.  Maksoi mita maksoi. Katsoin Suomen telkkarista
pari vuotta sitten filmin heidan vanhemmasta esityksestaan. Ainakin kolmeen keraan.

Kanadastahan tulee myos maailmankuulu Circue du Soleil joiden upeilta
esityksia olen myos ruudulta katsonut. Jotenkin vaan tama Eloise vaan
sieppasi sydameni. Pienemmalla tekniikalla ja sopivalla taustamusiikilla tama
on juuri minun makuuni.

Tassa pari naytetta.
Eka kooste ja toinen ihan uskomattoman upea soolo.