perjantai 12. toukokuuta 2017

Manu on poissa

Viimeinen oikea presidenttini, siis niilta ajoilta 
kun viela Suomessa asuin. Hieno elama, hieno mies.


1 kommentti:

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Koivisto tuli presidentiksi juuri silloin, kun itse en vielä päässyt äänestämään mutta jotain jo ymmärsin maailmanmenosta. Muistan pelänneeni ihan tosissaan ydinsodan mahdollisuutta. Olin helpottunut, kun presidentiksi valittiin Koivisto ehkä siksikin, että hän harkitsevuudellaan, viisaudellaan muistuttui mielestäni isääni.

Olen ihaillut myös Koivistoje pitkää ja toverillista avioliittoa. Aina tuntui, että siinä oli vakka kantensa löytänyt.