Ihana kisu

Siskostani Turussa tuli tanaan pienen TYTON mummi. Onnea! Poikalapsenlapsiahan on jo

 viisi, mutta kylla se tytto on jotain! Suvun perinteita jatkaen painoakin

 pikkuisella yli 4 kiloa.

En ole viela ehtinyt kiireiltani(?) matkapaivakirjaa jatkamaan. Tassa kuitenkin ihana kisu

 jonka tapasimme aamukavelylla pikkukylassa. En osannut valita kuvaa,

joten laitoin kaikki kolme.

Omistaja huuteli meille kuistiltaan, etta saisimme kisun jos haluaisimme. Arvaa, tekiko mieli!

Ja hyvaa lehtimajan juhlaa kaikille!

Slovenia paiva 4

Lahdimme torille heti aamutuimaan. Nama ylosalaisin

olevat sateen / auringonvarjot olivat veikeita. Hyvin ne

sateenkin pitivat = taas satoi.

Paprikakausi parhaimmillaan.

Tama on maitoautomaatti. Odotin pitkaan, etta joku tulisi

sita kayttamaan, mutta ei. Tuoretta maitoa suoraan maatilalta.

Oikealla on pulloja (kai sita omaankin saa, en tieda), ja

vasemmanpuoleisesta luukusta maito.

Kaupungin keskustassa on kauniita taloja.

Yksi aukioista.

Vierailimme keskiaikaisessa synagoogassa, joka on nykyaan

kulttuurikeskus. Nyt siella oli nayttely Dreyfusin elamasta

ja oikeudenkaynnista.

Seuraava kulttuurikierros oli valtavaan Europark-ostoskeskukseen. Siella

oli valtava Spar-kauppa ja vaatekauppaketjuja joka lahtoon, myos

tuttuja, kuten Zara, Mango, H&M ym. Kiertelimme Spar-kaupassa

tosi pitkaan. Paikalliseen supermarkettiin tutustuminen auttaa minusta oppimaan

asukkaiden elamasta enamman kuin paraskaan museo. Minusta on tosi kiva

katsoa, mita myydaan, miten tuotteet on aseteltu, hinnat ym. Taalla huomasimme,

etta hevi-osastolla oli tyontekija punnitsemassa tuotteet, mutta toisaalta

osa kassoista oli automaattisia itsepalvelukassoja.

Kiipesimme ylakertaan Sparin ravintolaan, josta olikin huippumaisemat!

Nuo pilvet, kuin kukkulat savuaisivat. 

Matka jatkui Ptuj-kaupunkiin. Kartalla  sekin anytti niin pitkalta, ja

oikeasti vei vaan puolisen tuntia. Talla kertaa nautimme ennakkotutkimukseni

hedelmista ja suunnistimme mukavaan pensioniin 400v vanhassa

talossa. Omistaja naytti kuvia, millainen sikolatti tama paikka oli

viela muutama vuosi sitten ollut. Taisimme olla ainoat vieraat...

 Ptuj on kaunis pikkukaupunki.

Huom!! Sinista taivasta nakyvissa! 

Yksityiskohtia. 

Kaupungintalo.

Kukkaikkunoita.  Taas.

Onkohan taalla ollut joskus jotain arvokasta? 

Illalla kavelimme "tois puolel jokke"  Ptujn kylpylaan. Tama olikin

paras niista kolmesta, joissa kavimme. Vesi oli lamminta, saunat hyvia

ja isanta nautti liukumakiputkesta!



Sunnuntaiklassikko

Luin Aamulehdesta Mauno Kuusiston kuolemasta. Alkuun ei tullut oikein
lauluja mieleen. Muistin vaan oopperatyylisen aanen. Tuubista loytyikin
sitten monta tuttua kappaletta. Olisikohan tama Vaiennut viulu nyt sopivin,
kun taman komea-aanisen laulajan viulu on nyt myos hiljentynyt.



Lisaa klassikoita taalla .

Sunday bridges

These pictures where taken in northeastern Turkey in May 2006.

Here you can see the tiny people on the bridge.

New roads are needed, but I felt sorry for the nature.

More bridges here.

Slovenia paiva 3

Tukevan aamiaisen jalkeen (slovenialaiset eivat juurikaan usko vihannesten tarpeellisuuteen)

jatkoimme matkaa Itavallan puolelle, vain palataksemme Dravogradiin toista reittia. Taytyy

todeta, etta tama puolentoista tunnin kieppaus antoi Itavallasta aika keskinkertaisn kuvan.

Talotkin nayttivat vahemman hoidetuilta, ja pelakuut ikkunalaatikoissa kasvoivat huonosti

ja harvassa. Plussana voin mainita supermarketista loytyneet Marianne-karkit!

Dravogradista Drava-jokea myotaillen Mariborin suuntaan. Elakelaiset

seilasivat lautalla jokea pitkin laulaen iloisesti.

Mariborissa sahlasimme pitkaan, ennenkuin loytyi yopaikka. Isossa

kaupungissa se on aina vaikeampaa. Osoitteita kylla oli, mutta kartta

oli vahan huono. Lopulta paadyimme mukavaan Emei-hotelliin.

Tama olikin matkamme kallein majoitus, kokonaista 76 euroa.

Koska alkoi taas satamaan, menimme vierailemaan akvaarioon.

Nama lapinakyvat kalat olivat hauskoja.

Myohemmin tutkimme Mariborin arkkitehtuuria. Maribor on

Slovenian toiseksi isoin kaupunki. Asukkaita on noin 90000.

Maribor tulee olemaan Euroopan kulttuuripaakaupunki

vuonna 2012, joten sita ei pida vahatella! Lisaksi Maribor on

portti ita-Slovenian viininviljelyalueille.

Katukuvaa, ja isanta ihmettelemassa, tuliko sateeseen

pieni tauko.

Slovenia paiva 2

Aamu valkenikin aika harmaana, kun sita parvekkeeltamme

tarkkailin. Rumasti sanottuna, SATOI!

Patikkaretki laaksoon sai jaada. Autolla sentaan piipahdimme siella.

Sisaankaynnilla ei ollut kukaan maksua ottamassa. Tama sonnipoika oli

ainoa elava otus jonka naimme.

Matkalla pysahdyimme taas jotain kirkkoa ihastelemaan, ja

viereisella hautausmaalla heratti huomiotani tama

muistokynttilaautomaatti. Ja nama "kynttilatkin" ovat

sahkoisia.

Jatkoimme matkaamme Mozirjen kukkapuistoon. Sadekin lahes taukosi,

ja paikka oli vierailun arvoinen.

Istutukset nayttivat tuoreilta ja reippailta.

Kaikki kasvit olivat hoidetun nakoisia.

Harmaa kissarouva toimi oppaana koko kierrosen ajan.

Mitahan nama ovat?

Tornista sai myos hyvia kuvia.

Kurpitsajuhlaa.

Kalalampi.

Taalta jatkoimme kylpylaan. Sehan on aina hyva

sadepaivan varaohjelma. Vesi oli suloisen lamminta, muttei ollenkaan

rikinhajuista, niinkuin Israelilaisissa kylpyloissa. Tunsimme itsemme hyvin

 nuoriksi siella. Polskijoiden ika oli siina 70 ja risat.

Jatkoimme illansuussa Dravogradin kaupunkiin. Sielta ei mieluista

yopaikkaa loytynyt. Meidat neuvottiin hienohkoon hotelliin,

joka ei ollut makuumme. Hotellin virkailija oli uskomattoman ystavallinen,

ja soitteli puolestamme pariin pensioniin kysymaan paikkoja

ja hintoja. Niimpa ajelimme noin 10 km Itavallan rajan suuntaan

ja yovyimme tassa keltaoranssissa pensionissa, joka olikin ihan mukava. 

Huone ja aamiainen kahdelle maksoivat 50 euroa.

Emme siis varanneet  majapaikkoja etukateen. Minulla oli mukana

nippu netista printattuja osoitteita. Joskus hyodynsimme niita, joskus

loysimme muuta. Yhtakaan yota ei autossa nukuttu. Paasaantoisesti

etsimme pienia, kotoisia "zimmer"paikkoja emmeka isoja hotelleja.



Slovenia paiva1

Tassa matkapaivakirjaa sitten tulee. Pyydan anteeksi pikkutarkkuutta, mutta

kirjoitan taman ihan itseanikin varten.

Slovenian lentoyhtion Adrian kone saapui Ljublianan kentalle puoli yhdeksan maissa.

Auton (Fiat Bravo) saimme aika nopsaan, mutta onneksi kuski huomasi heti etta tuulilasin

pyyhkijan sulka repsotti pahasti, ja sadettahan oli luvassa. Vuokrayhtion kaverin perassa

 ajettiin huoltoasemalle, mutta sielta ei loytynyt oikeaa mallia. Sulan kiinnitysklipsit olivat

 ihan  erilaiset. Siita porhallettiin ihan toiseen suuntaan Fiatin huoltoon, ja siella pitkan

 etsimisen  jalkeen loytyi lahes sopiva malli. Tahan tuhrautui pari tuntia.

Suuntasimme pohjoiseen ja pysahdyimme aamupalalle uneliaaseen Kamnikin kaupunkiin.

Viimeisena paivana saimme sitten nahda, ettei kaupunki aina niin hiljainen ole.

Matkalla kuskiin iski uupumus, ja pysahdyimme torkuille (han) ja pikku kierrokselle (mina)

Gornji Gradiin. Hautausmaat ovat aina mielenkiintoisia.

Luostari mokoma on maanantaisin kiinni.

Jatkoimme matkaa Logarska Dolinan seudulle. Alue koostuu

kolmesta rinnakkaisesta laaksosta, joista keskimmainen

ja isoin on luonnonsuojelualuetta. Siella on myos Slovenian korkein

vesiputous. Loysimme mukavan majapaikan Solcavan kylasta, ja lahdimme tutkimaan

laaksoja vastapaata olevilla vuorilla kulkevaa

"panoramic road" reittia. Kaunista oli! Ylhaalla oli

kokonaiset 8 astetta lamminta.

Tie oli valilla poikki, kun metsurit kaatoivat puita. Metsatyo

nain jyrkassa maastossa on takuulla melkoisen mutkikasta.

Varmaan vaarallistakin.

Alavasemmalla nakyy yksi kolmesta laaksosta.

Kykkia oli viela nain syksyllakin.

Ajelimme illalla Lucen kylaan syomaan. Kylan lahes ainoa

ravintola on maanantaisin kiinni, mutta onneksi loysimme reippaan

rouvan pitaman ruokapaikan, jossa saimmekin

harvinaisen hyvaa wieninleiketta ja possukyljysta.

Meita huvitti hillittomasti keittiosta kuuluva hirvea pauke,

kun leikkeita nuijittiin pehmeiksi.

Matkalukemista

Kissaihmisena nautin kovasti tasta Iowan pikkukaupungin kirjastossa elaneen

kisun tarinasta. Tarina on kerrottu koruttoman yksinkertaisesti, ja sai minut

liikuttumaan useaan kertaan.

 Punaraitainen Dewey Readmore Books valloitti elaessaan monen sydamen,

ja jatkaa sita edelleen kirjastonhoitaja Vicki Myronin kirjassa.

Matkalla ehdin lukea vain lennoilla, ja nyt sen lopun. Teos on kaannetty hepreaksikin,

mutten ole onnistunut loytamaan sita mistaan. Mieheni lukisi sen mielellaan.

 Jatkan etsimista.

Kotona ollaan

Alkumakua Slovenian Jerusalemista.

Kylla, siella on Jerusalem-niminen kyla, ja harvinaisen

kaunis onkin. Ja paljon vihreampi kuin alkuperainen

Jerusalem. Sanoisin etta Toscana jaa toiseksi.

Kuvassa viiniviljelmia. Viini on hyvaa ja lasillinen sita

maksaa vahemman kuin lasillinen colaa.

Lomalle

Bloginpitaja lahtee nyt haahuilemaan viikoksi Sloveniaan. Pienta taydennysta viime
syksyn matkaan. Nyt kohteena on Logarska Dolina ja Sovenian itaisempi puoli,
kuten Maribor, Ptuj ym ym. Jos jollakulla on vinkkia antaa taman suunnan must-kohteista,
otan ilolla vastaan (tanaan, lento on huomenna klo 5:50). Kyllapa vihaankin
naita aikaisia nousuja!
Saa myos pitaa peukkuja ilmojen puolesta, ja etta loydamme kivoja
majapaikkoja. Lahetin pariin kolmeen sahkopostia, mutta eipa ole vastauksia
kuulunut.