Onkin aika janna nimi suomalaiselle maanviljelijalle!
Aitini syntyi vuonna 1922 eli tama kuva on otettu kakskytluvun lopussa ilmeisesti.
Mutta tassa isanta ja mina vuonna 2009. Samoissa maisemissa. Ovet on vaihdettu
mutta raput ovat samat.
Ja pari vuotta myohemmin viela suuremmalla joukolla. Takana suloiset nykyiset
omistajat Tero ja Sari, jotka kunnostavat ja asuvat aidin ja tadin kotitaloa huolella ja hellien.
Siis tatinihan asui tuossa
Eturivissa vasemmalta serkkuni Anne, siskoni ja mina itse.
Hieno etta kaunis vanhasuvun kotitalo sai uudet reippaat asukkaat.
Tanne olemme aina tervetulleita me "entisetkin" sukulaiset.
5 kommenttia:
Tertullianus, onpa erikoinen ja kaunis nimi! Hienoa kun vanha kotitalo on säilynyt noin hyvässä huomassa. Kiva saada myös kasvot nimellesi, taidat olla aika lailla äitisi näköinen :)
Olipas ihana katsella näitä kuvia! Tulee niin nostalginen olo, kun näkee vanhoja rakennuksia monelta eri aikakaudelta. Niin, ja blogin pitäjäkin oli oikein mukava nähdä. :-)
Ihana ikapolvien rimpu ja tuo vanha kuva on todella upea, rakasta vanhoja kuvia, olen onneksi saanut haltuuni ison osan mammani eli isoaitini vanhoista kuvista.
Jännä nimi oli isoisälläsi,en ole koskaan ennen kuullut tuota nimeä.Vanhat kuvat ovat ihania:) Pitäisköhän munkin tehdä joku tällainen postaus...
Ihana toi Tertullianus
Lähetä kommentti