Seuraava etappimme oli Orvieto. Matkalla Duomon suuntaan tormasimme
upeaan Teatro Mancinelliin. Parilla eurolla paasee katselemaan upeaa teatteria
niin alhaalta kuin ylhaaltakin.
Kun on matkaa laiskasti suunnitellut niin tulee mukavia yllatyksia reissun varrelle.
Ties mita jai nakematta laiskuuteni vuoksi mutta otetaan positiiviseen suuntaan
Ja sitten Duomon aukiolle.
Upea oli tamakin.
Katselemista riitti. Siina isanta ihmettelee seinan kohoveistoksia.
Sisallakin upeita maalauksia.
Kellonsoittaja katolla.
Vahan maisemia muureilta.
Ja kaupunki viela kauempaa.
Ja paiva jatkuu Civita de Bagnoregioon, josta olin vilauksessa nahnyt kuvan jossain
kokkiohjelmassa....
2 kommenttia:
Mahtava paikka taas. Italia on minulle tuntemattomampi paikka,olen ollut yli 20 kertaa Espanjassa ,ekan kerran 8.vuotiaana,mutta Italiassa olen ollut vain kerran ,yhden päivän,ja sekin pohjoisessa Italiassa,lähellä Sveitsiä,kun olin teini.
Meille tuli aina Italiassa kirkko-ähky, kun joka puolella oli toinen toistaan hienompia pystejä ja kuvia katsottavaksi ihan liikaa. On ollut kiva katsella tätä sinun sarjaa. Monta tuttua paikkaa. Joskus vielä haluaisin Etelä-Italiaan ja sinne saarille.
Lähetä kommentti