Sunnuntaiklassikko

Nyt tulee tuplana, kun en osannut paattaa, kumpi on parempi.
Esittaja on Albert Hammond. Hanen tuotantoonsa minut tutustutti mieheni ihan suhteemme alkuaikoina, joten tahan musiikkiin liittyy tietysti myos paljon nostalgiaa ja tunteita.
Hammond ei ollut minulle Suomesta tuttu ollenkaan. Kirkan laulama "Varrella virran" on alunperin Hammondin kappale. En tieda onko muita "suomennettu".
Hammond kasvoi Gibraltarissa ja muutti myohemmin USAan. Han on saveltanyt myos monille muille laulajille esim. Tina Turnerille. Han laulaa myos espanjaksi.

Eka suosikkini on Electric Band


ja toinen Peacemaker.


Ovatko tuttuja teille lukijoille?

Lukemista

Taman kirjapinon raahasin Suomesta talla kertaa. Tuota Kyllikki Villan Pakomatkaa alon eilen lukea. Tuntuu oikein mielenkiintoiselta. Yleensakin matkakirjat ovat suosikkejani.
Talven mittaan yritan lueskella vahan vuorotellen englannin, heprean ja suomenkielisia kirjoja. Heprea sujuu hitaammin, mutta vaiva kannattaa, jos sen ansiosta pystyy lukemaan teoksen alkuperaiskielellaan. Englannista kaannettya en juuri viitsi hepreaksi lukea. Talla systeemilla naita suomalaisiakin riittaa sitten koko vuodeksi.

Uusi suosikkikaupunkini?

Maanantaina kavin vaihteeksi ... Jerusalemissa. Siella on nyt iltaisin 2 viikkoa kestava Chutzot hayotzer" nayttely. Siella esittavat tuotteitaan kaikenlaiset kadentaitajat. On koruja mita erilaisimmista raakaaineista, keramiikkaa, nukkeja, laukkuja, leluja, tauluja ja vaikka mita. Lavoilla on tanssi-, laulu- ja teatteriesityksia. Joka ilta on myos jonkun tunnetun muusikon konsertti paalavalla. Koska saavuimme kaupunkiin jo neljan jalkeen, pysahdyimme ensin tutustumaan toriin. Machane Yechuda-tori on juuri vastapaata Nachlaot-aluetta, josta kirjoitin muutama paiva sitten. En ollut siella ennen kaynytkaan. Tori tuntuikin hyvin miellyttavalta ja siistilta. Osaltaan varmaan positiiviseen mielipiteeseen vaikutti lahes viilea ilma, ja tungoksen puute kun oli vasta alkuviikko. Voin kuvitella millainen sapina siella varmaan on perjantaina.
Sienet olivat hienosti asetteilla. Myyjalla on kylla hiukan vahatteleva ilme...


Viereisen kadun lapset tarkastelevat torin tohinaa.

Porkkanamehua janoon ja terveille silmille.

Muutama tyylikas vahan "out of place" kauppakin on perustettu vihannestiskien sekaan.

Sitten itse asiaan:

Nayttely sijaitsee ihan vanhan kaupungin vieressa lahella Jaffa-porttia.

Koruja, yksi niin monesta kojusta.

Yleiskuvaa. Mukava etta kaikki kojut ja nimikyltit ovat samaa mallia.

Lusikkapatsaita. Tuli mieleen Suomessa nakemani mutteripatsaat.

Olkitaidetta.

Inkkarikin esiintyi.

Retromallisia emaliastioita.

Paikalla oli myos eri maiden nayttelykojuja. Niita oli monen tasoisia ja tyylisia. Perulaiset villapaidat olivat hienoja. Onneksi oli sellainen tungos, etta en jaksanut syventya ostamaan. Saimpahan ainakin matkailuesitteita Puolasta ja Georgiasta. Ja Jerusalemista tietysti. Nayttaa silta etta tulemme matkailemaan sinne aika paljon lahitulevaisuudessa. Nakemista siella on ihan valtavasti, ja kotoa vaan tunnin ajomatka. Ei ole tarpeen olla edes yota.

Treffit tyomatkalla

Lahes joka aamu minulla on mukava ja intiimi tapaaminen taman kissaherran kanssa. Han on siisti ja puhdas kotikissa, joka kay ilmeisesti paivan alkajaisiksi pikku kierroksella tutkimassa, mita maailmassa on yolla tapahtunut. Jos menen toihin myohemmin, naen hanet joskus omakotitalon verannan katolla lepailemassa.

Kisu on hyvin ystavallinen ja ottaa mielellaan vastaan silityksia ja rapsutuksia. Mina saan samalla mukavan annoksen pörröterapiaaa, ja yleensa jokseenkin hapan amumielialani paranee roimasti.

Jerusalemissa

Torstaina olimme toimiston retkellaJerusalemissa. Ensin pysahdyimme hotelliin, jossa paajohtajamme luennoi tylsalla nuotilla yli tunnin firman asioita....ei mitaan uutta eika mullistavaa. Suhteellisen hyvin on meilla kylla asiat. Ei ole tarvinnut laman vuoksi irtisanoa ketaan, eika palkkojakaan ole leikattu.Luennon jalkeen siirryimme Vanhaan kaupunkiin.

Siella kiersimme juutalaista korttelia ja sen jalkeen menimme itkumuurille.

Muurin vieressa on Generation center
, joka havainnollistaa juutalaisten historiaa ja sukupolvien ketjua erilaisin taideteoksin, musiikilla, videoilla ja kuvilla ja muilla efekteilla.

Sielta matka jatkui illalliselle. Salaatit olivat erinomaisia, lihapuoli keskinkertaista.

Ruuan jalkeen teimme viela kavelykierroksen Nachlaot alueen kapeilla kujilla ja opas kertoi tarinoita asukkaista ja tapahtumista. Talot on rakennettu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, kun asutus alkoi levita vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle. Alue on tullut viime aikoina trendikkaaksi ja asuntojen hinnat ovat nousseet.

Kotona olin vasta kello 1:30. Olisi paljon mukavampaa jos nuuka firmamme alottaisi tallaiset tapahtumat heti aamusta. Mutta kun sitten menisi se tyopaiva hukkaan...

Sunnuntaiklassikko

Madonna konsertoi viime viikolla Helsingissa, ja syyskuun 1. paivana han esiintyy Tel Avivissa. 55000 lippua myytiin nopeasti loppuun, ja taman vuoksi onkin luvassa toinen konsertti seuraavana paivana. Sinne on kai viela tilaa.
Madonna nayttaa olevan edelleen hyvassa kunnossa, kuten muutkin populaarimusiikin konkarit (Michael Jacksonia lukuunottamatta). Suomessa oltiin konserttiin ilmeisesti tyytyvaisia, joten taallakin on odotettavissa supertapahtuma.

Ja mikapa olisi klassisempi klassikko kuin Like a Virgin?

Taas kukkii!

On se kumma miten tama kaktus jaksaa uskollisesti kukkia. Tama on jo kolmas kerta tana kesana, ja talla kertaa siina on viisi kukkaa, ennatys. Janna etta vaan tama oikeanpuoleinen pallukka kukkii joka kerta. Tuo toinen pienempi ei ole osoittanut merkkiakaan siihen suuntaan.
Valilla ajattelen, etta olisi kiva jos olisi vain kaktuksia parvekkeella. Ei tarvisi huolehtia kastelusta juurikaan, ja kukat olisivat upeita. Siis jos niita tulisi. Ehka viela nakkaan limoviikunat makeen ja laitan piikkiaisia tilalle.

Keikauskakku

Tama on vakioleivonnaiseni, jos en viitsi liian pitkaan keittiossa naprata. Pienta lisajannitysta elamaan tuo aina se keikautushetki, kun nahdaan irtoaako kakku vuoasta vai ei.
Mitaan erityista reseptia tahan kakkuun minulla ei ole. Yleensa triggerina toimii jaakaapissa armomurhaa odottavat hedelmat. Tallakertaa siina roolissa toimivat ainakin kuukauden vanhat luumut ja avustajana uusi persikka. Paarynat ja omenat kayvat myos hyvin.
Hieron teflonvuoan pohjaan 20-30 grammaa voita, riputtelen sen paalle muutaman ruokalusikallisen fariinisokeria ja asettelen hedelmanviipaleet kauniisti. Paalle kanelia ja ehka vaniljasokeria ja korkillinen konjakkia.
Sen jalkeen teen mahdollisimman pienen kakkutaikinan. Sen tarkoituksena on vaan pitaa tayte koossa. vahan niinkuin pitsapohja. Talla kertaa vatkasin yhden munan ja 1/2 desia sokeria. Lisasin n 50g voisulaa, lurauksen piimaa ja ehka 1 1/2 desia jauhoja joihin oli sekoitettu puoli teelusikallista leivinjauhetta. Siis noin suunnilleen. Taman tasoittelin hedelmien paalle ja riputtelin viela vahan kookoshiutaleita myos. Sitten uuniin 160-170 astetta, kunnes on valmis, aikaa en katsonut.
Tarkeaa on kaantaa kakku lautaselle heti kun se on otettu uunista, eika odottaa , kuten tehdaan kuivien kakkujen kanssa. Ja toivoa etta se irtoaisi yhtena kappaleena. Minun teflonvuokani kanssa se onnistuu. Irtopohjavuokaa ei kannata kayttaa, koska voi-sokeri-karamelli pohjalta vuotaa helposti.

Lomaraportti

Loma meni vallan mukavasti, joskin liian nopeaan, mutta niin kai se on meilla kaikilla. Lento Istanbulista Helsinkiin oli niin taynna thaimaalaisia marjanpoimijoita, etta tuntui silta etta olisimme matkalla Bangkokiin eika Suomeen. Matkalla Orivedelle pysahdyimme Aulangolla, joka onkin kaunis taukopaikka. Nautimme viinerikahvit ja kiipesimme nakotorniin.

Veneen moottori purettiin heti illalla tuhanteen osaan, ja vikakin loytyi. Uusi osa loytyi seuraavana paivana Tampereelta, ja moottori putkutti taas tyytyvaisena. Samoin korjaaja.

Kala ei alkuun syonyt hyvin, mutta jarvimaisemat korvasivat huonon saaliin.

Varsinkin suomalaiset PILVET ovat niin upeita ja monenmallisia!

Silkkiuikut suketelivat, joutsen lenteli ympariinsa ja harmaahaikara kurkisteli kaislikosta. Kurkiakin nahtiin. On se janna juttu, miten nama vesilinnut ovat nyt paljon yleisempia kuin lapsuudessani.
Rannassa oli niin vihreaa...

Muuten lomailu kului lepaillessa ja mustikoita ja vadelmia poimiessa. Kalakin alkoi syoda vahitellen ja kuhaa ja haukea tuli mukavasti. Isoin kuha painoi 2.6 kiloa.

Kavimme Tampereella toisen kerran kirjaostoksilla. Saaliinani oli noin 15 kirjaa talven varalle. Knossos-ravintolan lounas oli myos herkullinen.

Viikonlopuksi autoilimme Mikkeliin tuttavien luo. Matkalla pysdahdyimme Vaaruvuoren luonnonsuojelualueelle, jossa kiersimme mukavan n.5 km pituisen merkityn polun. Siella oli mustikoita niin paljon etta ihan harmitti jattaa ne sinne. Poimijoitakaan ei juuri nakynyt.

Mikkelissa saimme kattavan sight seeing kierroksen Savon ja Saimaan maisemiin. Ainoa isompi sade tuli silloin, mutta ei juuri haitannut kun loppui sekin nopeaan. Puumalan rannat olivat kauniita.

Mikkelin Kenkavero maustepuutarhoineen pursui satoja erilajisia kasveja.

Toisella viikolla kavimme myos Mantassa tyylikkaissa Serlachius-museoissa ja Myllyrannan sisustuskeskuksessa oli paljon nahtavaa seka maittava lounas. Taisin saada vinkkia paikasta jostain blogista, mutta en millaan muista kenen. Anteeksi ja kiitos!

Aidin ylpeys-patsas oli vaikuttava!

Kotimatka oli pitka. Lahdimme Orivedelta kello 8 aamulla ja olimme kotona noin kello 3. Matkalaukut olivat mukavasti taynna, minun laukkuni tasan 20 kiloa ja miehenkin yli 19. Eli kaikki mahdollinen saatiin kunnialla mukaan. Namuja, juustoa, makkaraa, ruisleipaa...

Istanbulissa oli aikaa yli 5 tuntia, mutta sekin meni nopeasti. Jos jossain pitaa odottaa niin Istanbulin kentta on kylla hyva vaihtoehto. Ruoka on turkkilaisessa ravintolassa oikein maittavaa ja kentalla pyorivien ihmisten kirjo uskomaton.

Kotona oli kaikki paikallaan ja eilen menin jo toihinkin. Kuumaa on ja kosteaa. Taytyy vaan olla kiitollinen etta joka paikassa on ilmastointi, ja viettaa elokuu enimmakseen sisatiloissa.

Sunnuntaiklassikko

Lomilta on jo palattu, siita myohemmin. Piti nyt kertoa ensin etta Wanha Herra Leonard Cohen tulee todellakin esiintymaan Israeliin ensi kuussa. 23000 lippua pantiin myyntiin eilen illalla netissa ja ne menivat kaikki noin kahdessa tunnissa. Pankki, joka sponsoroi konserttia myi kai saman verran lippuja omille asiakkailleen. Nekin ovat jo loppuneet. Konsertti on 24 syyskuuta.
Sikali kun televisiossa naytettyyn live-showhun on luottamista, maestro on edelleen kunnossa ja charmikkaampi kuin koskaan.

Suzanne on yksi monista hyvista kappaleista, ei valttamatta paras. Youtube ei anna embed-mahdollisuutta kaikkiin klippeihin.