lauantai 20. helmikuuta 2010

Alku ja loppu

Jonkun alku ja toisen loppu, yksinkertaistettua filosofiaa paivan retkikuvia selaillessa.

5 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Meille tuo ylimmainen kuva on huhtikuussa jokapaivaista hupia. Ja tyota. Siis elaman syntymisen ihme on aina yhta ihana oli sitten kyseessa elaimet tai ihmiset.

Alakuva... hmmm, muistan nahneeni ruttuun menneita autoja Israelissa enemman kuin koskaan missaan muualla. Ajattelin, etta johtuiko se siita, etta pienella alalla on aikamoinen automaara.

anumorchy kirjoitti...

Kylla oli IHANIA nuo vauvakilit, uskomattoman pienia.

Kolareita piisaa. Liikennesaantoja noudattamalla ne voisivat kylla vahentya jonkun verran...
Harva kun paiva nakee aika hurjia melkein-tilanteita, tai muuten alytonta toppailya.
Viime vuonna kuolleiden maara laski aika paljon, yllattaen.

Jael kirjoitti...

Voi miten ihana tuo pikkukilien syntymäkyva! Missäpäin tuo oli?
Tuolla tavoin menneitä autoja näin etenkin pohjoisessa,joissa joidenkin kylien kohdalla hurjisteltiin kunnolla.

anumorchy kirjoitti...

Park Adolam, Beit Shemeshista vahan etelaan. Siella on beduiineja laumoineen laiduntamassa.

sirokko kirjoitti...

Valkoisesta autosta ei paljoa ole jäljellä..tuo on aika yleistä täälläkin, ikävä loppu.
Alku sen sijaan oli tosi söpö!