sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Sunnuntaiklassikko

The Double Life of Véronique on yksi lempielokuvistani. Kiehtova fantasiatyylinen juoni ja varsinkin tama selkaytimeen meneva musiikki ovat syyllisia!




Lisaa klassikoita loytyy taalta.

8 kommenttia:

Vaiheinen kirjoitti...

Totta. Hieno elokuva ja erittäin hienoa musiikkia. Tämä pureutuu ytimiin useammallakin tasolla. Marraskuisen sunnuntain kruunu, etten sanoisi.

Jael kirjoitti...

Tuota elokuvaa en tunne,mutta musiikki on kaunista...

SusuPetal kirjoitti...

Kipeää tekevä elokuva, huikeaa musiikkia.

Timbuktulaiset kirjoitti...

Upea musiikkia. Kiitos siitä!
Täällä leffan musiikin säveltäjän sivut, lisää hivelevän kaunista kuultavaa: http://74.125.77.132/search?q=cache:NpAxcVRkojYJ:www.preisner.com/+Zbigniew+Preisner&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Telepatiaa. Olemme ajatelleet Kieslowskia viime päivinä johtuen eräästä luvun alla olevasta kirjasta. Yrittäneet muistella Kymmenen käskyä -sarjaa. Ohjaajan 1980-luvun alun jälkeisestä tuotannosta olemme nähneet kaiken, osan useampaan kertaan, paitsi juuri Veronika on aina jotenkin jäänyt väliin, ehkä se vaikuttavin leffa just? Kaikki näkemämme Kieslowskit takuuvarmaa huippulaatua. Tupsahtaisipa tuo Veronikakin vielä jostain kankaalle. Parhaita merkkileffoja ei voi katsoa ainakaan ekaa kertaa videolta, niin se vain on.
Meilläkin oli luiskahtaa lähes klassiselle puolelle Motzartin Don Giovannin aariaan, mutta Rod nyt kuitenkin kerkesi purjehtamaan...

Ink Narrative kirjoitti...

Veronikan kaksoiselämä oli aikanaan vaikuttava elokuva. Itse asiassa niin vaikuttava, etten elokuvan jälkeen ole pystynyt palauttamaan mieleen tarinaa.

lepis kirjoitti...

Kaunista! Elokuvaa en ole tainnut nähdä, mutta nyt meni katselulistalle oitis.

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Tämä leffa oli suunnilleen ensimmäinen "taide-elokuva" jota menin katsomaan teininä, ja se teki tietenkin suuren vaikutuksen, vaikka en silloin n. 16-vuotiaana oikein ymmärtänyt mitä siinä edes tapahtui. Muistan, että oikein pinnistelin, että oppisin katselemaan taide-elokuvia, ymmärtämään niitä ja keskustelemaan niistä luontevasti. Ah, oli se niin vakavaa! Mutta hieno elokuva edelleen, parikin kertaa nähty.

anumorchy kirjoitti...

Kyylla, mahtava elokuva! Yaelian, suosittelen!