Hyvaa Uutta Vuotta!

Hyvaa ja parempaa vuotta 2010 kaikille lukijoille! Tyopaikan Iso-Pomo (jonka kanssa olen kylla eri mielta monista asioista) sanoo aina TERVEYS on on se tarkein asia, muiden kanssa kylla parjataan. Nain ian ja kokemusten myota olen tullut oppimaan, etta se on totta.

Taasko! Miksi?

Se tuli mieleen, kun netissa vetelehtiva kollega tuli kyselemaan, olenko lukenut Suomen uutisia hiljattain. Melkein arvasin mita siella taas on tapahtunut. Tasta on tulossa kai jokavuotinen traditio. Talla kertaa ei kai ole kyseessa hairiintynyt koulupoika. Mina saan taas olla diplomaattina selittamassa suomalaisten luonnetta ja asepolitiikkaa. Parempaa uutta vuotta!

Uuden vuoden paatos verokarhulta

Hallitus paatti ja ilmoitti eilen iltapaivalla (30/12) etta arvonlisaveroa lasketaan puoli prosenttia 16.5  prosentista. Ja milloin se tapahtuu? Ensi vuoden alusta, eli tanaan keskiyolla. Siis miten he kuvittelevat, etta kaikki kaupat ym ALVia verottavat laitokset pystyvat muuttamaan hintansa puolessatoista vuorokaudessa. Tietokoneohjelmissahan taman voi yleensa tehda nappia painamalla, mutta monissa paikoissa ei. Tuotteissa olevat hintalaput, painetut mainokset ym. Ja kaupathan ovat periaatteessa velvoitettuja tekemaan taman hinnan muutoksen. Sinansa verojen alennus on tietysti mukava juttu, mutta pitiko se taas tehda nain hataisesti. Mahtaako hallitus tuntea, etta suosio laskee ja kansaa on nyt miellytettava, jos ei sirkushuveilla niin ainakin yhta suositulla verotempulla.

Sunnuntaiklassikko

Viime viikolla esittelin lahjakkaan israelilaisen Ahinoam Ninin.
"Life is beautiful" on mielestani yksi hanen kauneimmista tulkinnoistaan.



Nini ja hanen muusikkokumppaninsa Gil Dor kirjoittivat sanat Nicola Piovanin savellykseen. Kappale on varmaan tuttu monille samannimisesta Roberto Benignin Oscar-voittaja elokuvasta. Suosittelen elokuvaa lampimasti kaikille. Raskaasta aiheesta (holocaust) huolimatta elokuva on kiehtova.

Ja lisaa klasiikoita taalla.

Tulihan se sielta!

Mitapa olisikaan joulu ilman Mattia ja Mervia. Ja sieltahan se tuli, vahan myohassa mutta kumminkin.
Iltalehti kertoo tanaan pariskunnan joulunvietosta. Joskus ajattelen, etta heilla on sopimus iltapaivalehtien kanssa tuottaa uutisia silloin talloin. Mutta niin hyvin ei taida asiat kuitenkaan olla.
Onkohan tallaisia pareja paljonkin? Siis ei julkkikiksia joiden yhteenotot eivat uutisina kiinnosta ketaan.

Tekniikkaa

Ihan toimistoni vieressa on autokorjaamo, jonne tuodaan usein korjattavaksi tammoisia kummajaisia. Naky on kuin suoraan tieteiselokuvasta siepattu. Tama kauko-ohjaimella toimiva vekotin pystyy liikkumaan vaikeassakin maastossa, siina on kamerat, tutkat ym vempaimet. Laitetta kaytetaan vaarallisia rajoja valvomaan, ihmishenkia vaarantamatta. Karrysta on myos siviiliversio, jolla tavallisiin maastureihin kyllastyneet okyilijat voivat kaahata luonnossa ja pilata tavallisen patikoijan nautinnon hiljaisuudesta ja linnunlaulusta.

Keskella talvea

Tanaan on talvipaivan seisaus. Helsingissa aurinko nousi kello 9:24 ja laskee 15:13. Tel Avivissa vastaavat ajat ovat 6:37 ja 16:40. Mina nousen nyt sitten auringon kanssa samaan aikaan. Taivas on usein tahan aikaan aamuisin tosi upea. Tuntuisi kauhealta menna aamulla pimeassa toihin. Muinoin, kun oolin viela pitkia paivia toissa, kotimatka sujui pimeassa ja sekin oli tarpeeksi ikavaa.
Taalla meteorologit vaittavat etta talvi alkaa tasta paivasta. En ole koskaan oikein ymmartanyt miksi. Nyt ei kylla talviselta nayta. Lammintakin on parikymmenta astetta. Yoksi on luvattu sadetta.

Sunnuntaiklassikko

Eihan tama kai varsinaisesti joululaulu ole, mutta kaunis ja harras kumminkin. Ave Maria israelilaisen Ahinoam Nini (ulkomaalainen taiteilijanimi Noa). Hanella on myos muita upeita esityksia, joita varmaan tuon tanne tulevina viikkoina. Ahinoam esinntyi viimeisissa euroviisuissa Mira Awadin kanssa. Ahinoam on jemenilaista syntyperaa, syntynyt Israelissa, kasvanut USAssa ja ja asuu nykyaan Israelissa. Han esiintyy paljon ulkomailla, on laulanut paavillekin, muistaakseni sille edelliselle.



Lisaa jouluisia klassikoita voi kuunnella taalla .

Chanukka juhlittu

ja munkit ja muut rasvassa paistetut herkut loppui. Montakohan kiloa (tonnia) on kansan paino noussut taman viikon aikana? Toimistossakin oli tana vuonna niin hyvat munkkitarjoilut etta oli pakko maistaa. Valkosuklaata paalla ja mita lie toffeekastiketta sisalla. Vain 280 kaloria kappale. Sen lisaksi oli viela voitaikinaisia juustopiiraita ja pienia oliiviherkkuja.
Pomokin piti pienen puheen ja valitti etta on ollut vaikea vuosi ja seuraavakin on kuulemma rankka kun ei ole uusia isoja projekteja tiedossa. Toisin sanoin, ei kannata odottaa mitaan palkkaneuvotteluja tammikuussa. Huomasin myos etta Facebook on nyt toimiston koneelta paasemattomissa. Koskahan ne sulkee blogitkin?

Sadetta osa 2

No sadehan tuli taas yllatyksena kaikille, eiko vaan. Tassa yksi Tel Avivin paakaduista Ibn Gvirol ja alemmassa kuvassa vesiskootteri Ramat Ganissa. Mina en ole nokkaani ulos pistanyt. Onneksi parvekkeeni viemarointi toimii.

Sadetta

Viela toinen natti kuva Eilatin aalloista eilen.  Eilatissa olen viimeksi kaynyt vuonna 1995 ja silloinkin vaan Suomesta lomailevaa serkkutyttoa tapaamassa. Jotenkin vihreat ja vehreat maisemat kiinnostavat enemman. En harrasta sukellusta enka pida isoista hotelleista.
Nyt ukkonen jyrisee, ja on satanutkin jonkun verran. Pohjoisessa on sadepilvitutkan mukaan tullut vetta aika mukavasti. Se onkin tarkeaa, kun siella satanut vesi valuu Gennesaretin jarveen ja sita kautta meidan vesijohtoihimme. Kotikaupunkini sadevedet valuvat etupaassa katuviemareihin ja sita kautta mereen.

Global dusting....mmmm....warming?

Aamulla ilma oli kirkas ja raikas. Paivan mittaan taivas synkkeni ja harmaa poly valtasi maiseman. Nyt iltapimeallakin poly hamartaa kaupungin valot, jotka yleensa naemme talvella kirkkaana Juudean vuoriin ja lahes Jerusalemiin asti. Edes lentokentan valot eivat nay.

Yleensa naita polyaaltoja tulee syksyin kevain. En muista etta joulukuussa olisi ennen vastaavaa ilmiota esiintynyt. Torstaiksi ja perjantaiksi on onneksi luvattu runsasta sadetta, joka toivottavasti kirkastaa ilman.  Alkutalven sateet ovat olleet keskiarvoa runsaampia, vaikka ilmastonmuutoksen myota on luvassa painvastoin pienempia sademaaria. Joten vaikea sanoa mita tuleman pitaa.

Energiapommi presidenttimme 86-v Shimon Peres on matkustanut maamme edustajana Koopenhaminan ilmastokokoukseen, kun paaministeri ei "ehtinyt".

Eilatissa yleensa niin rauhallinen meri yltyi etelatuulen myota myrskyisaksi. Silminnakijat kuvasivat aaltoja tsunamiksi.  Ehka vahan liioiteltua mutta silti aika harvinainen ilmio tamakin.

Sunnuntaiklassikko

Toivottasti kukaan muu ei ole valinnut tata klassikokseen. En ehtinyt kayda kaikkia lapi. 29 vuotta sitten, 8. joulukuuta John Lennon murhattiin ja maailma menetti loistavan muusikon.

Ja joulukin on kohta...



Lisaa klassikoita loytyy taalta .

Nobeljuhlaa

Viime viikolla israelilainen Ada Yonath sai nobelin kemian palkinnon. Valiton ja pirtea, harmaakiharainen professori Yonath toi yhtakkia myos tavallisen kaduntallaajan tietoisuuteen ribosomin rakenteen ja muut nykytieteen ihmeet. Vaatimattomana ihmisena han on kertonut, miten paljon kovaa ja joskus tylsaakin tyota kuuluu tutkijan elamaan. Han myos muistaa aina kiittaa tyoryhmaansa ja apulaisiaan. Ilman heita tutkimus ei olisi edistynyt.

Yonath on tutkinut ja selvittanyt solussa toimivan ribosomin rakennetta. Ribosomi rakentuu proteiinista ja RNAsta, ja sen pinnalla tapahtuu proteiinien synteesi. Ribosomin rakenteen tunteminen on tarkeaa myos laaketieteelle. Bakteerien ribosomi on hieman erilainen kuin meidan ihmisten, ja monien antibioottien vaikutus perustuu juuri tahan. Antibiootit lamaannuttavat bakteerin ribosomin toiminnan, ja estavat nain sen isaantymisen.

Nobelin palkintojen jaossa Ada Yonath sai viela "bonusta" kulkiessaan kuningas Carl Gustavin kanssa kasikynkkaa ja istuessaan hanen kumppaninaan juhlaillallisilla.

iPhone saapui

Paljon aanta, vahan tuloksia. Silta nayttaa talla hetkella taman gadgetin Israeliin saapuminen. Keskiviikon ja torstain valisena yona kello 12 alkoi myynti. Siis kaupat olivat yolla auki. Asiakkaita ei saapunut kovinkaan paljon. Myos sen jalkeen myynti on ollut aika hiljaista. Uteliaita on kylla riittanyt, mutta myynti on ollut hiljaista, vaikka kauppaajat muuta vaittavatkin.

Israelissa on kolme matkapuhelinliittymia myyvia firmoja. Yleensa seka puhelin etta liittymapalvelut ostetaan naiden kautta, ja jos haluat siedettavan hinnan, on sitouduttava kolmeksi vuodeksi. Talloin maksetaan kuukausittain myos osamaksua itse puhelimesta. Nain pieneltakin tuntuvasta summasta kertyy 36 kerrottaessa aikamoinen rahamaara.

Mina en aio toistaiseksi omaa ikivanhaa primitiivista kapulaani vaihtaa mihinkaan tallaiseen. Tassa laitteessa patterit kestavat viikon ilman latausta ja puhuminen ja tkstiviestien lahettaminen sujuu mukavasti. Valokuvauksen ja netissa surffaamisen suoritan mieluummin muilla laitteilla.

Nimipaivana

Tanaan on Anun paiva. Tarkkaan ottaen taman paivan kohdalla on tosi pitka lista nimia: Anna, Anne, Anni, Anu, Annikki, Annukka, Annika, Anneli, Annette  ja kai viela muitakin. Joskus pienena kuulin etta nimeni piti oikeastaan olla Ainikki  nuorena kuolleen isani siskon mukaan.  Isa ei kuitenkaan sita nimea halunnut. Oli kuulemma pitka ja vanhanaikainen. Ehka myos kuolleen siskon muisto oli osana paatokseen.
Olisi mielenkiintoista tutkia, mista tama nimipaivakulttuuri on syntynyt. Onkohan muissa maissa mitaan vastaavaa? Mahtaisiko alkupera olla katolisissa maissa, joissa lahes joka paiva on jonkun pyhimyksen merkkipaiva? Jos hiljaisuus toimistossa jatkuu, laitan ehka Googlen toihin ja alan tutkia asiaa.
Onnea kaikille nimipaivasankareille!

Elama taynna historiaa

Tanaan olin hyvin vaikuttavan henkilon hautajaisissa. Kalyni (miehen veljen vaimon) isa Meishel kuoli perjantaina rauhallisesti 90 vuotiaana, oltuaan sairaalassa vain kaksi paivaa, tama oli ensimmainen vierailunsa sairaalassa. Pari kuukautta sitten pyoreita synttareita juhlittiin koko kibbutsin voimin, myos tytar Amerikasta ja poika Etela-Afrikasta osallistuvat juhliin. Viela viikko sitten Meishel istutti tyttaren pojan kanssa uusia taimia puutarhaan. Meishelin vaimo sai aivoinfarktin 10 vuotta sitten, puoli ruumista halvaantui, ja Meishel vietti hanen luonaan sairaskodissa paljon aikaa. Joka iltapaiva vaimo tuotiin myos kotiin, ja illalla Meishel saattoi hanet takaisin sairaskotiin nukkumaan.

Meishel syntyi Venajalla vuonna 1909. Kun han oli puolitoista vuotta vanha, vanhemmat paattivat muuttaa Israeliin. Romaniassa ryovarit hyokkasivat perheen kimppuun ja murhasivat heidat. Pieni Meishel heitettiin lumiseen kuoppaan, en tieda tekivatko sen vanhemmat vai murhaajat. Ohikulkija kuuli lapsen itkun ja nahtyaan etta kyseessa oli juutalainen (ymparileikattu) vauva, toi hanet kylan juutalaiselle myllarille, jonka perhe oli lapseton. Myohemmin Meishelin isovanhemmat loysivat hanet ja muuttivat hanen kanssaan Israeliin. Poika kasvoi Tel Avivissa, osallistui myohemmin itsenaisyystaisteluihin, koulutti maahanmuuttajia Italiassa, kehitti kibbutsiaan kalankasvatuksessa, kehitti uuden itsepuolustus taistelutyylin, muutti perheen kanssa muutamaksi vuodeksi USAan kannustamaan juutalaisten maahanmuuttoa, toimi moneen otteeseen kibbutsin sihteerina, kirjoitti kirjoja, jotka saivat arvokkaita palkintoja ja varmaan viela paljon muuta josta en tieda. Joskus todella tormaa ihmisiin, joiden elamantarina on niin uskomattoman taynna historiaa, etta itse jaa ihan sanattomaksi. Mutta ehka tama elamantarina liittyy jollain tapaa itsenaisyyspaivaan. Ei ehka Suomen, mutta kumminkin.

Sunnuntaiklassikko

Oliskoos tama tarpeeksi reipas? Oikein sellainen tekoreipas! Anti-itsenaisyyspaivan tunnelmaa. Vielako muuten M.A.Numminen on kuvioissa mukana?



Lisaa ja isanmaallisempia klassikoita loytyy taalta.

Hyvaa Itsepaisyyspaivaa!!

Hyvaa Itsenaisyyspaivaa kaikille! Tuntuu vaan niin  jaykan karulta ja pidattyvaiselta tama Suomen juhla. Monissa maissahan itsenaisyyspaiva on iloinen karnevaalitilaisuus. Myos sellaisissa maissa, joissa itsenaisyys on saatu sodissa ja taistellen kalliilla hinnalla. Joskus kun kuulee tallaisen selityksen Suomen juhlan ilmapiirille. Mikahan sen sitten aiheuttaa? Ehka synkka vuodenaika tai suomalainen melankolia. Siitahan olemmekin jo keskustelleet, ainakin Sunnuntaiklassikoiden yhteydessa. Taytyykin huomiseksi loytaa jotain OIKEIN reipasta!

Uusi tekstieditor

Tata onkin jo odotetu entisen primitiivisen tilalle.
Ihan mukava juttu!!
Kaikenlaista jannaa uutta
kokeiltavaa!
Taytyy vaan kayttaa efekteja varoen, ettei
tulee liian sekava ja levoton tulos.

Have a Coke and a smile...

Coca Cola ei ole talla hetkella kovin suosittu juoma taalla. Viime viikolla yhtio alkoi salaillen kerata kauppojen hyllyilta tiettyna paivamaarana valmistettuja puolentoista litran pulloja. Juttu paatyi julkisuuteen ja kohu kasvaa paiva paivalta. Juomassa kaytetty hiilihappo on ollut "epapuhdasta" ja tasta aiheutuu pilaantunut ja madantynyt haju pulloissa. Terveydelle ei kuulemma ole mitaan haittaa! Nyt yhtio on jo kerannyt kokonaisen viikon valmistuseran, ja myos pienempia pulloja, tolkkeja ja Sprite-juomapulloja. Tapahtuuhan tehtaissa joskus virheita, mutta tama salailu on suututtanut monia.
Muutama vuosi sitten taalla oli paljon paljon ikavampi tuotantovirhe, kun kasvispohjaisesta aidinmaidonvastikkeesta unohtui B1-vitamiini. Vastike oli pienien vauvojen ainoaa ruokaa, ja vitamiinin puuttuminen aiheutti vakavia ja pysyvia kehitysvaurioita, ja ainakin yksi lapsi kuoli vitamiinin puutteeseen. Asiaa puidaan edelleen oikeudessa, mutta naiden lasten vanhempia ei tietysti minkaanlainen korvaus tule lohduttamaan.

edit 2/12/09
Taman paivan tietojen mukaan Coca Cola tuotteiden myynti on laskenut viime paivina jopa 25%. Ei ihmekaan!

Sunnuntaiklassikko

Elokuvassa "The Constant Gardener" oli paljon mieleenjaavaa musiikkia. Tama "Kothbiro" on yksi parhaista kappaleista. Tunnelma houkuttelee ostamaan matkalipun Afrikkaan ihan tuosta heti nyt! Itse elokuvan tarina on synkempi. Keniassa asuvan avioparin ihmisoikeus aktivisti vaimo loydetaan murhattuna, ja mies ryhtyy tutkimaan tapausta.



Lisaa klassikoita tasta .

Vesitippoja

Pari paivaa sitten ehdin vahan leikkia uudella kameralla. Annoin vesihanan tiputella lautaselle tiskialtaassa, ja kuvasin oikeen lyhkasella valotusajalla. Ei hassumpia mielestani!

Vaivoja

Isannan uusi ura on saanut harmittavan takaiskun, kun ennenkin vaivannut selka innostui taas sateilemaan erkoisen voimakkaita kipuja ymparistoon. Eilen jo varasimme aikoja terveyskeskusen kautta, yllattavan nopeastikin. CT olisi ollut tanaan ja kipuklinikan aika sunnuntaina. Loysin kuitenkin netista yksityisen laakarin, joka hoitaa tallaisia tapauksia ruiskuttamalla steroideja selkaan (vahan kuin epiduraalipuudutus, mutta eri aineilla). Sen tyyppista hoitoa sielta kipuklinikaltakin olisi kai saanut. Soitimme tohtorille illalla ja han olikin valmis hoitamaan jutun jo tanaan. Rahalla saa...
Nyt on homma hoidettu, toivottavasti auttaa. CT kuvaus tehtiin heti, ja myos itse hoito tehtiin koko ajan kuvattaessa, jotta laakepistos osuisi oikeaan paikkaan. Toistaiseksi potilas ilmoitti kipujen pikkuisen lieventyneen. Taysi vaikutus saadaan vasta parin kolmen viikon aikana. Toivotaan parasta. Ilmeisesti taksin ajaminen ei ole tallaiselle selalle paras ratkaisu. Nyt odotetaan kipujen lieventymista, ja sitten katsotaan, mita eteenpain.
Itsekin olen flunssassa ja sairaslomalla, joten taalla vaivoja riittaa. Alkuviikkokin meni ystavan tyttaren merkeissa, hanelle tehtiin aika monimutkainen jalkaleikkaus. Toivotaan pikaista paranemista kaikille!!

Sunnuntaiklassikko

Katsottuani eilen Kulkuri ja joutsen-elokuvan, piti laittamani sitten se Suomen synkin laulu klassikoksi! Vaan eipa Youtubesta loytynyt minkaanlaista versiota Peltoniemen Hintriikan surumarssiin. Mina nyt en anna sen paatostani muuttaa. Etsikaa se itse jostain, jos ei paassa soi. Parempionnisia klassikoita loytyy taalta!


Edit: SusuPetal loysi, olkaat hyvat:

Tietoisku takseista...

1. Israelissa taksit ovat aina variltaan valkoisia.

2. Taksilupia on valtio aikoinaan myontanyt tietyn maaran, ja ne kiertavat nykyaan vapailla markkinoilla osakkeiden tapaan. Kuka tahansa voi ostaa sellaisen. Hinta on vahan yli 20000 euroa.

3. Auto joka ostetaan taksikayttoon on paljon halvempi kuin yksityisauto.

4. kuljettaja voi liittya taksiasemaan, jolloin han saa kyytikutsuja myos aseman kautta. Hinta riippuu aseman suosion mukaan.

5. Taksinkuljettajaksi haluavan on kaytava lapi pitkahko kierros tutkimuksia. Terveys ja nako, psykologinen koe, poliisin todistus rikkeettomasta menneisyydesta ym.
6. Taman jalkeen kaydaan kuukauden kokopaivainen kurssi. Oppiaineina liikennesaannot, erikoissaannot takseille, lasten kuljetuksen saannot, ensiapu, maantiede, auton mekaniikan tunteminen, englanti ja varmaan viela jotain unohtui.

7. Kurssin aikana on kokeita joka aineesta. Kurssin paatyttya on teorian koe ja ajokoe.

8. Kun kaikki tama on kayty lapi, voi alkaa toihin. Alkuun voi vuokrata auton + luvan per viikko tai kuukausi, yleensa valittajatoimiston kautta. Joskus siihen
kuuluu myos liittymismaksu asemaan. Lisamaksettavaksi jaa bensa. Jotkut auton omistavat kuskit vuokraavat sita myos toiselle osaksi vuorokautta, kun eivat itse ole toissa.
Jos ammatti tuntuu mukavalta, voi myos ostaa oman auton, ja vuokrata vain tuon "lupaosakkeen". Silloin pitaakin jo avata yksityisyrittajan tili verotoimistossa. Palkkatoissa olevathan eivat taalla tarvitse veroilmoituksia tayttaa.
Toinen ongelma auton ostossa on nopea hinnan lasku; vuoden taksikaytossa ollut auto menettaa arvostaan tosi paljon.
Ideaali olisi tietysti ostaa kaytetty ja hyvakuntoinen, mutta jokainen kaytettya autoa ostanut tietaa miten vaikeaa se on.

9. Starttimaksu taksin mittarissa on vahan yli 2 euroa. Pakjonkohan Suomessa? Yolla ja sapattina taksat ovat 25% korkeampia. Jos matkustajia on kolme tai nelja, voi ottaa pienta lisamaksua, samoin matkalaukuista. Mittari on kaynnistettava aina jos matkustaja haluaa. Muuten voi sopia etukateen tietyn summan, jonka matkustaja hyvaksyy.

10. Humalaisia kyydittavia on taallakin paljon!

Kauhistus!

Eiko olekin peljastynyt ilme! Zoomailin vahan alakerran kissaa. Meilla kun on parvekkeet lomittain, niin pystyy hyvin kurkkimaan heille. Joskus siita on haittaakin, kun kesakuumalla kakkalaatikon hajut nousee ylos juuri meidan ruokailutilan ikkunan suuntaan.

Tietöissa

Isannalla on avautunut uusi ura. Kylla han on kaikenlaista ehtinyt elamassaan kokeillakin. Nyt on vuorossa taksin ajo. Toistaiseksi alla on vuokra-auto. Vuokrasopimus on aika epamaarainen; omistaja maksaa alvin ja antaa isannalle fiktiivisen palkkakuitin. Toisaalta tienistit jaavat myos meille, niin paljon kuin vaan jaksaa ajaa. Puhtaana, mita nyt bensat pitaa maksaa. Hmmm, kylla tasta nyt joku vero jaa maksamatta varmaan...

No, tama on valiaikainen ratkaisu. Jos tykkaa, voi sitten ostaa oman auton. Sitten muuttuukin "yksityisyrittajaksi" ja verovirasto on sen jalkeen tuttu paikka!

No, toistaiseksi opetellaan katuja, pubeja, diskoja ym hierontalaitoksia tuntemaan. Perjantai-iltana oli ottanut "katutyolaisen" kyytiin. Ihmetteli mita se nainen siella takapenkilla itsekseen aheltaa. Oli riisunut pitkavartiset saapikkaansa, ja niiden varsista ropisi lattialle satasen seteleita vaikka kuinka. Kuulemma turvallisin paikka laittaa ansiot, kun laukkuja siepataan ja taskuistakin saattaa tyon tuiskeessa pudota.

Hesarista viela...

Tamahan on viehkea uutinen: kannibalikebabia!

Hesarissa

Sunnuntaiklassikko

Nain marraskuisen synkan sunnuntain kunniaksi voisimme kuunnella Hectorin tummasavyisen klassikon Lumi teki enkelin eteiseen. Tasta ei suomalainen melankolia paljon parane! Valitettavasti en loytanyt "oikeaa" klippia tahan, kumma kylla.



Lisaa klassikoita loytyy taalta.

The Voca People

Iltauutisissa tutustuin tallaiseen uuteen vokaaliseen ryhmaan. Nama kahdeksan valkoista hahmoa ovat ystavallisen Voca-planeetan asukkaita. He ovat kuunnelleet Maa-planeetan musiikkia vuosikymmenet ja haluavat nyt tarjota meille oman vokaalisen versionsa monista tunnetuista musiikkikappaleista.



Oikeasti kyseessa on ryhma israelilaisia nuoria lahjakkaita muusikoita ja hauska idea esityksen kehyksena.

Hyvään tarpeeseen...

ovat jo nama kesalla Suomesta lahjaksi saamani villasukat (kiitos Sini!). Laattalattiat alkavat olla tosi viileat nain talven lahetessa. Jalkani ovat muutenkin melkein aina kylmat. Sangyssa pitaa olla sukat ihan varmasti. Uni ei tule ennen kuin varpaat ovat sulaneet.

Nolo juttu...

Tanaan kavi nolo juttu nettihuutokaupassa. Olin taas haikailemassa tata kameraa, jota olen jo pitkaan suunnitellut ostaa (tai jo siis sen edeltajaa SX10). Sitten siina nappailin hintoja huvin vuoksi, ja sen sijaan etta olisin naputellut 1800, tulikin pieni lipsahdus ja 2800. No, kauppahan siita tuli silla sekunnilla. Ei ollut edes mitaan "Are You sure?" valivaihetta.

Minahan siita heti soittamaan myyjalle peruutusta. Olen kylla ennenkin ostellut samasta paikasta kaikenlaista, joten tiesin etta firma on olemassa.

Akkia vastasivatkin puhelimeen. Ovat varmaan tottuneita tallaisiin lipsahduksiin, ja siirsivat puheluni heti vikkelapuheiselle myyntimiehelle. Pitkan keskustelun ja tinkimisen lopputuloksena oli se, etta kamera ostettiin ja aika hyvaan hintaankin. Varsinkin kun ottaa huomioon, etta silla on kolmen vuoden hyva takuu viralliselta maahantuojalta. Lisavarusteina tulee laukku, 4GB muistikortti, kortinlukija ja ilmainen kotiinkuljetus.

Olen viela vahan ihmeissani, mutta kai tassa nain piti kayda. Toivottavasti tililta verotetaan se oikea hinta eika alkuperainen. Muistissani on viela se karvas selkkaus matkalippujen ja auton vuokrauksen kanssa ennen Kroatian matkaa. Peruutetun matkatilauksen rahat palasivat tilille pienen viivyttelyn jalkeen ihme kylla ainoastaan muutaman tiukan sahkopostin jalkeen.

Sunnuntaiklassikko

The Double Life of Véronique on yksi lempielokuvistani. Kiehtova fantasiatyylinen juoni ja varsinkin tama selkaytimeen meneva musiikki ovat syyllisia!




Lisaa klassikoita loytyy taalta.

Perintoresepti

Onkohan tama reseptikokoelma tuttu muillekin ?

Kotonani oli naita parikin kappaletta, vanhempi kai 1950-luvulta. Painoksia tasta SOKn julkaisemasta kirjasesta on otettu varmaan kymmenittain.

Kirjassa on perusohjeita pullaan ja leipaan, kakkuja, torttuja ja pikkuleipia.

Yksi suosikeistani on Talonpoikan kakut. Maukkaita ja nopeatekoisiakin, kun ei tarvi
jokaista piparia pyoritella yksitellen.

Muutoksia olen tehnyt sen verran, etta mantelien sijasta laitan karkeaksi rouhittuja saksanpahkinoita. Siirappina kaytan paikallista taatelisiirappia, jota laitan parikin lusikallista.
Rasvana on tietysti voi (ei suolaton). Vaniljasokeria tai kardemummaa lisaan joskus myos.

ja Profeetta Samuelin haudalla myos...

Samaisella retkella vierailimme myos Jerusalemin pohjoispuolella paikassa, jota kutsutaan profeetta Samuelin haudaksi. Talta kukkulalta ja varsinkin tuolta rakennuksen katolta on myos hienot nakymat Jerusalemiin ja Ramallahiin. Taas kerran huomaa, miten pieni tama maa on ja miten kaikki paikat ovat niin lahella toisiaan.
Kukkulalta on kaivauksissa loydetty asutuksen merkkeja ensimmaisen temppelin ajoilta, eli n vuodelta 600 eaa. Myohemmin paikalla on ollut bysanttilainen kirkko ja keramiikkapajoja. Myos ristiretkelaiset pitivat paikkaa tukikohtanaan matkalla Jerusalemiin.
Turkkilaisten vallan aikana paikalle rakennettiin moskeija; olihan profeetta pyha heillekin. Ensimmaisen maailmansodan aikaan paikalla britit ja turkkilaiset kavivat verisen taistelun tasta strategisesta kukkulasta brittien lopulta voittaessa. Myos Israelin itsenaisyyssodassa paikasta taisteltiin ja se jai lopulta Jordanian puolelle. Kuuden paivan sodan aikana Israel valloitti alueen.

Nykyaan paikalla on bysanttisen kirkon perustalle rakennettu moskeija ja alakerrassa pieni synagooga. Itse hauta on moskeijan sisalla.

Ulkonakin on hautoja. Tata vartioi haijyn oloinen kolli.

Kaivauksissa paljastuneita raunioita.

Herodeksen haudalla

Lauantaina retkeilimme Herodeksen kesapalatsissa Herodionissa. Herodion sijaitsee Jerusalemin etelapuolella. Tulivuoren muotoinen kukkula nakyy kauas. Kukkulan paalle on rakennettu pyorea linnoitus, joka on ulkopuolelta peitetty maalla, joten kukkula nayttaa korkeammalta. Linnoituksessa on kaksinkertainen vahva muuri ja nelja tornia.

Kuningas Herodes olikin kova mies rakentamaan. Hanen jalkiaan nakyy myos Jerusalemissa, Caesarian kaupungissa ja satamassa, Masadassa Kuolleella merella, Hebronissa ym ym. Han myos rakensi vedenkuljetusjarjestelmia useisiin kapunkeihin.

Tassa ilmakuva, joka ei ole minun. Retkeen ei valitettavasti kuulunut pienta helikopterilennatysta, vaikka sellainen hyvin havainnollistaisikin linnoituksen muotoa.

Herodion oli seka palatsi etta linnoitus. Kukkulan alapuolella oli suuri puutarha- ja allasalue saunoineen ja kylpyloineen, oikea sen ajan country club. Myos ylhaalla oli turkkilaistyylinen hamam-sauna. Linnoituksen alla on pitkia tunneleita ja veden keraamiseen tarkoitettuja tiloja. Osa naista on nyt valaistuja ja avoinna yleisolle.

Ymparistossa on palestiinalaisten kylia ja paljon oliivipuuviljelyksia. Tana vuonna onkin muuten harvinaisen huono oliivisato, ja oljyn hinta nousee luultavasti lahiaikoina huomattavasti. Ei talla kuivalla seudulla oikein muu maanviljelys menestykaan. Retkipaivammekin oli kovin sateinen Tel Avivissa ja Galileassa, mutta taalla nakyi vain valkoisia palleroisia poutapilvia siella taalla.

Viime aikoina Herodion on ollut ihan kansaivalisissakin uutisissa kovasti, kun argeologit loysivat kukkulan kupeesta haudan, joka on heidan mukaansa itsensa Herodeksen hauta! Tama loyto on tietysti hyvin merkittava. Maallikolle haudan nakeminen oli vahan pettymys, koska se ei kovin ihmeellisen nakoinen ollut. Monet arkeologiset kohteet taalla eivat muutenkaan ole sailyneet kovin hyvin, kun rakennusten kivia ovat myohemmat sukupolvet kayttaneet uuteen rakentamiseen, ja nain havittaneet vanhaa. Ja hautojahan on aina ollut tapa ryostaa ja hajoittaa.

Maisemat ymparistoon ovat tietysti myos upeat. Jerusalem ja Betlehem nakyvat hyvin. Kuollut Meri on sen verran matalalla vuorten takana, etta se ei ihan nay.

Surullinen tarina

Olipa kerran onnellinen perhe. Mummo ja vaari, heidan poikansa ja pojan vaimo, ja heilla kaksi lasta, 3-vuotias tytto ja pieni poikavauva. He asuivat yhdessa, samassa asunnossa. Perheella oli menestyva ravintola ja vasta avattu pubi. Ravintolassa oli tyoskennellyt vastaava tarjoilija, joka sai potkut kun hanta epailtiin varkaudesta. Han paatti kostaa. Han sai kasiinsa (vaimonsa avulla, han oli edelleen siina ravintolassa toissa) asunnon avaimet. Yolla, kun mummo ja lapset olivat kotona, han meni veitsi kasissaan sisaan ja tappoi mummon. Sitten han odotti. Vaari tuli kohta kotiin, ja hanta odotti sama kohtalo. Parin tunnin kuluttua han lahetti mummon puhelimella tekstiviestin pojan vaimolle, jossa han sanoi etta pienella tytolla on kuumetta. Vaimo tuli ravintolasta kotiin, ja ex-tarjoilija tappoi hanetkin. Sitten han katseli nukkuvia lapsia, ja koska nama niin muistuttivat hanen vihaamansa isaa, han tappoi heidatkin. Sitten han taas odotti. Kun lasten isa tuli viimein aamuviidelta suljettuaan ravintolan, murhaaja otti hupun pois paastaan, jotta tama tajuaisi kuka kostaja on. Pienen nujakan jalkeen kuudes ja viimeinen uhri oli myos eloton. Lopuksi murhaaja vaihtoi puhtaat vaatteet,avasi kaasuhanan, levitti bensiinia asuntoon, sytytti sen palamaan ja lahti pois.
Eiko olekin mauton sepustus? Ikavinta on se, etta tama on tositarina.
Murhaajan virhe oli siina, etta han jatti asunnon ikkunat kiinni. Happi loppui eika palo tuhonnut kaikkea. DNA naytteet jotka otettiin asuntoon jaaneista vaatteista ja hanen autostaan paljastivat yhteyden, ja nyt han on vangittuna. Poliisi on tyytyvainen nopeaan ratkaisuun, mutta se nyt ei niin kauheasti lohduta.

Edit: Unohdin mainita etta han oli myos hautajaisissa ja paivitteli miten joku voi tuollaista hirveaa tehda.

Tuoksuvia herkkuja

Perjantaina sain ex-kalyltani mukavan, joskin tuoksahtavan lahjan.

Kassillisen kypsia ja aromikkaita ranskalaisia juustoja. Kalyn ystava asuu Ranskassa, ja aina taalla kaydessaan tuo tuliaisina naita gourmet-tuotteita. Kaly haluaa kuitenkin huolehtia painostaan (ei ole ihan hoikka) ja kolesteroliarvoistaan, joten juustot saivat nopsaan uuden kodin. Nyt minun pitaa reportoida kalylle niiden mausta ja laadusta, jotta han voi kirjoittaa ystavalleen asiallisen arvostelun ja kiitokset.

Isanta ei ole ollenkaan innostunut naista aromeista, ja maarasi juustot ilmatiiviiseen laatikkoon jaakaapissa. Sen avaaminen ja juustojen maistelu tapahtuu mieluiten parvekkeella tai hanen poissaollessaan. Eipa haittaa. Jaa minulle enemman!

Sunnuntaiklassikko

Eihan sita aina tarvitse suosikkiklassikkoa esitella, eihan?

Mitenkahan tulikin tama arsyttava pimputus mieleen? En ole kylla aikoihin sita kuullut radiosta enka muuallakaan. Mitenkas te?

Tamahan oli listoilla jo vuonna 1972.

Lisaa klassikoita loytyy taalta.

Sateen jaljilta

Viela naista sateista...kiva video eilisen aamupaivan tuloksista.

Talvikuvia!

No kuvasin minakin vahan aamulla, ennen kuin isompi rytina alkoi. Aika fotogeenisia pilvia. Tama eka on pohjoiseen pain.

Tama on lanteen Tel Avivin ja meren suuntaan. Sielta pain pilvet tulivat.

Ja tama viimeinen koilliseen. Talla hetkella on sateissa taukoa. Talvisen kelin pitaisi kylla jatkua ainakin maanantaihin asti.

Talvi tuli!

Olemme hyvaa vauhtia muuttumassa Venetsiaksi! Eilisen puolen tunnin sateen jalkeen paasimmekin sitten tana aamuna itse asiaan. Tulokset olivatkin sitten sen mukaisia. Nama kuvat ovat netista, mina en ole nenaani parveketta pidemmalle pistanyt. Siellakin on aika pelottavaa, kun ukkonen on ihan paalla.

Lisaa Venetsiaa.

Autot sukelluskurssilla.

Jumissa risteyksessa.

Huomisen retkea ei olla (viela) peruutettu. Saapa nahda miten kay.

Uusi kalatuttavuus

Galilean reissulla tutustuttiin myos uuteen kalalajiin. Tama pienehko otus (10-15 cm) on onkimiesten kielella "koirakala". Se puree ja lujaa. Se on myos hyvin notkea vartalostaan, eli jos tartut sita pyrstosta kiinni, se pystyy kaantamaan paansa ja eturuumiinsa ja iskemaan hampaansa sormiisi.
Tama kalalaji on ilmeisesti livahtanut Punaiselta merelta Suezin kanavan kautta Valimereen jossa se nyt leviaa vahitellen. Tunnen jo ennestaan muutaman tallaisen "maahanmuuttajan" Valimeressa, mutta tama oli ihan uusi tuttavuus.

Surikaatteja

Viikonloppuna lomailimme pohjoisessa (eihan tassa olla pitkaan aikaan lomailtukaan!), ja vierailimme Naharyan kaupunkin botaanisessa puutarhassa. Botaniikan lisaksi paikalla oli faunaakin, ja vielapa varsin mielenkiintoisia yksiloita. Nama Kalaharin eramaasta kotoisin olevat mangustit eli surikaatit ovat sellaisia ikiliikkujia, etta niiden touhuja jaksaa seurata pitkaan. Tassa ollaan syomassa vesimelonia.

Joku ryhman jasenista on aina vartiossa, vihollinen saattaa tulla milloin vain! Petolinnut, kaarmeet ja muut vaarat huomataan jo kaukaa. Varoitushuudon kuultuaan koko lauma santaa salamana maan alle.

Lauma on hyvin sosiaalinen. Jatkuvasti leikitaan, painitaan, rapsutellaan ja muuten vaan kellitaan yhdessa. Pikkuiset pennut pyorivat muiden joukossa. On vaikea erottaa kuka on kenenkin emo.

Lisaa tietoa naista pikku vilpereista saa taalta.

Sunnuntaiklassikko

Ofra Haza on yksi tunnetuimmista israelilaisista laulajista. Han syntyi Tel Avivissa vuonna 1957 ja jo nuorena tyttona tuli tunnetuksi upean aanensa vuoksi. Eurovisiokilpailuissa vuonna 1983 han tuli toiseksi. Suomenkielisen Wikipedian mukaan han on laulanut jopa suomeksi!
Ofra sairastui ja kuoli vuonna 2000, kaikkien yllatykseksi AIDSiin, jonka oli ilmeisesti saanut mieheltaan. Mies kuoli myohemmin, luultavasti huumeiden iannostukseen. Nyt Ofran elamasta on tehty musikaali. Ofran sisarukset ovat musikaalia ja sen sisaltoa vastaan.
Kaikista Ofran kauniista lauluista (osa on ilmestynyt englanniksi, ja han lauloi myos taustoja kuuluisille artisteille) valitsin taman.
Lisaa klassikoita loytyy taalta.




loysin myos kaannoksen englanniksi Youtubesta.

(1)
Tell me how to stop the tears from running
Tell me, where there's an alternative world to live in?
Tell me why instead of truth it's all but delirium?
So tell me what's even the point of keep on trying
keep on crying?

[refrain]
In the depths of the sea
not waves hides, but a universe,
And it constantly shatters to shreds on the wharfs

(2)
Tell me how to stop the tears from running
Tell me, where there's an alternative world to live in?
In times when people run into inferno
as if it was a sea-
I shall run into the flames myself ,
if it could bring them all back again.

[refrain]

(3)
Tell me, how do you live
side by side with death like this?
Hiding your tears every night,
tell me, how much longer?
The fire that's calling me, it isn't real
And he who has gone, will he ever return
or is he really dead?

[refrain]

Tell me, how can I stop tearing?
Tell me, how? ...

-end-

Kroatia osa 6 - viimeinen!

Mlini oli sitten kanssa mukava pikkukylanen.

Tassa majapaikassa nukuimme viimeisen yon.

Meri ei ollut parvekkeelta kaukana. Aamulla kavimme korjaamassa puhjenneen renkaan. Tai oikeastaan vaihtoivat sen toiseen kaytettyyn, kun oli niin pahasti repeytynyt. Eivat sanoneet siita mitaan palauttaessa onneksi.

Jatkoimme Chavtatiin. Alunperin piti yopya taalla, mutta rengasrikko haittasi. Yksi kauneimmista etelan kylista.

Huom! Kalaparvi veneen alla. Kalastajamiehellani sormet syyhysivat. Tanne palataan!

Kovat oltavat mannylla.

Kipaisimme viela muutaman tunnin kierrokselle Montenegroon. Siella turismi on ilmeisesti viela vahaisempaa kuin Kroatiassa. Maisemat olivat upeat siellakin. Seuraavalla kerralla tutkimme sitakin paikkaa enemman.

Palasimme Cavtatiin lounaalle ja kiirehdimme lentokentalle. Croatia Airlinesin lennot olivat mennen tullen ajoillaan ja palvelu hyvaa.

Paatteeksi kysyin miehelta, mitka paikat jaivat eniten mieleen. Pitkan miettimisen jalkeen tuli vastaukseksi Vintgar Sloveniassa ja koko etelainen ranta Kroatiassa, varsinkin Cavtat. Myos Neum Bosniassa oli hanen mieleensa, varsinkin hyvatasoisen majapaikan vuoksi.